Lahtelais­poliitikko keksi miten valkoposki­hanhet voisi karkottaa, mutta lupaa ei hellinnyt – nyt kaupunki saa vihdoin iskeä siivekkäisiin lentävillä karkottimilla

Birdlifen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa painottaa ihmisten ja valkoposkihanhien rinnakkaiseloa, mutta pitää lennokkien käyttöä karkottamisessa lähtökohtaisesti ihan hyvänä vaihtoehtona.

Valkoposkihanhet herättävät voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Kuvassa valkoposkihanhia Helsingin Töölönlahdella.

22.4. 15:48 | Päivitetty 22.4. 16:08

Huhtikuussa kaikki kevään merkit ovat jo selkeästi nähtävissä. Aurinko, lintujen laulu, auki olevat terassit – sekä tietysti kaupunkien puistot ja uimarannat valtaavat valkoposkihanhet.

Muun muassa Lahdessa on kuitenkin kyllästytty valkoposkihanhiin varmana kevään merkkinä. Siksi kaupunki onkin päättänyt aloittaa ainutlaatuisen kokeilun, jossa valkoposkihanhia pyritään pitämään poissa uimarannoilta muun muassa kauko-ohjattavilla robottilennokeilla.

Idean isän, Lahden rakennus- ja ympäristölupalautakunnan puheenjohtajan Jani Walleniuksen (kok.) mukaan idea lennokkien käyttämisestä syntyi ensimmäisen kerran jo kolme vuotta sitten.

”Kyse ei ole vain hanhien ulosteista, vaan valkoposkihanhet hyökkäilevät esimerkiksi pyöräilijöiden kimppuun, ja ovat yleisillä alueilla suurina määrinä yleiselle turvallisuudelle haitallisia”, Wallenius sanoo.

”Jos valkoposkihanhi hyökkää pyöräilijän kimppuun ja seurauksena on aivoverenvuoto, niin se on kerrasta poikki.”

”Ymmärrän hyvin, että on olemassa lajeja, joita pitää suojella, mutta valkoposkihanhien suojelu vie uskon koko suojelutoiminnalta. Tässä on menty perse edellä puuhun.”

Valkoposkihanhien määrä Suomessa on viimeisten vuosien aikana ollut räjähdysmäisessä kasvussa. Kun vielä vuonna 2011 valkoposkihanhia havaittiin Suomessa syyslaskennassa noin 17 000, havaittiin niitä syksyllä 2021 yli 30 000.

Myös Helsingin kaupunki on hakenut kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti lupaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta (ely) ryhtyä karkotuskeinoihin osalla Helsingin ranta-alueista. Kaupungin lupahakemuksessa ovat olleet karkotuskeinoina koirien käyttäminen, äänikarkotteet, visuaaliset karkotteet ja robottiruohonleikkuri.

Lue lisää: Ihmisketjut, robottiruohonleikkurit ja äänikarkotteet – Helsinki suunnittelee hanhien hätistelyyn kovempia keinoja neljällä alueella

Walleniuksen perusteluista huolimatta ely-keskus on kuitenkin aina aikaisempina vuosina hylännyt Lahden kaupungin hakemat luvat valkoposkihanhien karkottamiselle puistoista ja uimarannoilta. Lennokkien lisäksi lupia on haettu koirapartioiden ja laserosoittimien käyttöön.

Teknisesti kieltävä päätös tuli myös tällä kertaa, mutta samalla ely-keskus linjasi, että uimarannoilla lupia lennokeille ja lasereille ei tarvita. Lahdessa aiotaankin kesän aikana kokeilla lennokkien lisäksi myös värikkäiden leijojen lennättämistä ja koiran haukunnan soittamista kaiuttimista.

Walleniuksen mukaan Lahden kokeilut ovat herättäneet kiinnostusta eri puolilla Suomea.

”Teemme kesän aikana pienimuotoista tutkimusta, kokeilemme kaikkia erilaisia keinoja, mitkä vain eivät vahingoita hanhia ja kirjaamme kaikki havainnot ylös”, Wallenius kertoo.

Birdlifen toiminnanjohtajan Aki Arkiomaan mielestä Lahden kaupungin kokeilu on lähtökohtaisesti ihan hyvä.

”Sinällään lennokkien käyttö on rinnastettavissa ihmispartioon. Se on yksi tapa millä karkotusta voidaan tehdä, eikä varmasti sen ihmeellisempi asia. Nähtäväksi jää, mikä lennokkien teho on”, Arkiomaa sanoo.

Värikkäiden leijojen tai koirien haukuntaäänien käyttöön Arkiomaa ei kuitenkaan usko.

”Valkoposkihanhet ovat fiksuja ja oppivat nopeasti, ettei paikalla ole oikeasti koiria. Lopputuloksena on vain koirien haukuntaääntä.”

Vaikka Arkiomaan mukaan rajoitettu karkotustoimina on ymmärrettävää, painottaa hän paitsi kokonaisharkintaa, myös ihmisten ja valkoposkihanhien yhteiseloa.

”Valkoposkihanhille tulee jäädä riittävästi pääruokinta- sekä pesimisalueita. Perus lähtökohtana on, että eläinten kanssa on pystyttävä elämään rinta rinnan.

Wallenius taas veisi keskustelun valkoposkihanhista karkottamista pidemmälle – ongelmien juurisyihin, kuten hän itse asian ilmaisee. Jos asia olisi hänestä kiinni, tulisi valkoposkihanhi poistaa EU:n suojeltujen lajien listalta.

”Ymmärrän hyvin, että on olemassa lajeja, joita pitää suojella, mutta valkoposkihanhien suojelu vie uskon koko suojelutoiminnalta. Tässä on menty perse edellä puuhun.”

Arkiomaa ei puolestaan lähtisi keskusteluun valkoposkihanhien poistamisesta suojeltujen lajien listasta.

”Se vaatisi EU:n päätöksen, eikä sille tielle ole tarvetta lähteä. Pärjäämme aivan hyvin poikkeusluvilla, joita voidaan myöntää.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat