Tutkimus: THL viesti suoremmin kansalle koronasta, Ruotsissa painotettiin enemmän kansan­terveyden asian­tuntijoiden auktoriteettia

Ruotsissa korona­viestinnässä painotettiin sitä, että kansan­terveys­virasto tiesi mitä on tekemässä jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen (oik.), osastopäällikkö Taneli Puumalainen STM:stä ja neuvotteleva virkamies Jouni Varanka (vas.) THL:n ja STM:n koronatilannekatsauksessa Helsingissä huhtikuussa.

22.4. 14:08

Koronaviruksesta viestiessään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhutteli kansaa suoremmin kuin Ruotsin kansan­terveys­virasto, Helsingin yliopiston tutkimuksesta selviää. Suoraan kansalaisille puhuminen johti tutkimuksen mukaan paremmin myös suoriin neuvoihin.

Tutkimuksessa vertailtiin, miten Suomen ja Ruotsin kansan­terveys­viranomaiset viestivät koronaviruksesta pandemian ensimmäisenä vuotena.

Tutkimuksen mukaan Ruotsin kansan­terveys­viraston Folkhälsomyndighetenin viestintä perustui vahvemmin kansanterveyden asiantuntijoiden auktoriteettiin.

Tutkimusjohtaja Matilda Hellman Helsingin yliopistosta kertoo, että Ruotsin kansanterveysvirasto halusi viestinnällään korostaa viranomaisten tietävän, mitä he tekevät jo pandemian alkuvaiheessa.

”Tämä on mielenkiintoista, koska pandemia ei ollut vielä siinä vaiheessa, että Pohjoismaissa olisi edes ollut tapahtumia. Ruotsin viranomaiset olivat päättäneet etukäteen, miten asiat hoidetaan”, Hellman sanoo.

Suomessa THL sen sijaan myönsi pandemian alkuvaiheessa enemmän omaa tietämättömyyttään koronaviruksesta ja kertoi kansalle seuraavansa tapahtumien kulkua.

”THL viestitti alussa, että seurataan tilannetta ja tutustutaan tähän ilmiöön. Miten virus käyttäytyy ja mitä se tarkoittaa meille. Ei viestitetty etukäteen, että tiedetään, miten tämä tulee menemään”, Hellman kertoo.

Hellmanin mukaan Ruotsin koronaviestintä rakensi enemmän kansanterveyden auktoriteettia ja puhutteli vähemmän suoraan kansalaisia. THL:n viestinnässä sosiaaliset seikat puolestaan painottuivat enemmän.

Ruotsin kansanterveysvirasto n valtionepidemiologi Anders Tegnell koronatilannekatsauksessa viime vuoden tammikuussa.

Hellmanin mukaan erot viestinnästä johtuivat maiden kansanterveys­virastojen eroista sekä muun muassa kulttuurisista ja poliittisista tekijöistä.

Ruotsin kansanterveysviraston Folkhälsomyndighetenin yhteiskunnallinen rooli on erilainen kuin THL:n. THL:n rooli sallii Hellmanin mukaan suoremman kansalaisten puhuttelun, kun taas Ruotsin kansan­terveysvirasto on enemmänkin koordinoiva taho, jonka tehtävänä on kertoa, miten eri viranomaiset tekevät yhteistyötä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat