Tämän kevään ylioppilaat Juunia Honkanen ja Venla Hämäläinen päättivät kirjoittaa kielen, jota ei puhuta äidinkielenä missään

Latinan laajan oppimäärän koe on mahdollista suorittaa viimeistä kertaa kevään 2025 ylioppilaskirjoituksissa. Kuopiolaiset ylioppilaat Juunia Honkanen ja Venla Hämäläinen kertovat, miksi harvinaisiakin kieliä kannattaa opiskella.

Venla Hämäläinen (vas.) ja Juunia Honkanen valmistuvat ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lukiosta. Kumpikin suoritti kahdeksan koetta. Hämäläinen kirjoitti latinasta laudaturin, Honkanen eximian.

17.5. 10:44 | Päivitetty 17.5. 11:17

Kuopion klassillisen lukion tuoreet ylioppilaat Juunia Honkanen, 20, ja Venla Hämäläinen, 18, pitelevät pian käsissään ainutlaatuisia ylioppilastodistuksia.

Honkanen ja Hämäläinen olivat ainoat tänä keväänä latinan laajan oppimäärän ylioppilaskokeeseen osallistuneet kokelaat. Vastaavanlaista ylioppilastodistusta ei ole Suomessa kovin montaa, sillä vuosittain laajan latinan kokeeseen osallistuu vain kourallinen kokelaita.

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ilmoitti kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset lukioille tiistaina. Honkasen ja Hämäläisen lisäksi valkolakin saa tänä keväänä noin 24 700 uutta ylioppilasta.

Lue lisää: Otaniemen lukiossa Espoossa juhlitaan 10 laudaturin kirjoitustulosta

Tänä keväänä valmistuva vuosikerta on ensimmäinen, jonka jokaista kolmea lukuvuotta koronaepidemia on varjostanut. Hämäläisen mukaan koronarajoitusten helpottaminen ylioppilasjuhlien lähestyessä on tuntunut siksi erityisen hyvältä.

"Kaikilla kolmella kirjoituskerralla oli mukana pandemia ja paine, että nyt ei saa tulla kipeäksi. Varsinkin tänä keväänä, kun valmistuminen oli kiinni siitä, pääseekö kirjoittamaan”, Hämäläinen sanoo.

”Jälkeenpäin olen ihmetellyt, että oli kova juttu, että sai pidettyä pään kasassa ja keskityttyä kirjoituksiin, vaikka yllä leijui koko ajan tällainen mörkö.”

Honkanen löytää korona-ajasta hyviäkin puolia. Ennen jokaista kirjoituskertaa lukion kokelaat olivat etäopetuksessa. Honkanen myöntää, että toisinaan Teams-oppitunnit pyörivät pänttäämisen taustalla.

”Vähän siinä tuli muita aineita laiminlyötyä, mutta samalla pystyi kunnolla keskittymään ylioppilaskokeisiin lukemiseen.”

Kevään lakkiaisia vietetään 4. kesäkuuta. Venla Hämäläinen (vas.) päätti lähettää juhlakutsut lähipiirille modernisti Whatsapp-viestillä postin sijaan. Juunia Honkasen juhlissa tarjotaan ainakin pikkupizzoja, macaron-leivoksia ja karjalanpiirakoita.

Korona-aika muutti monia lukioaikaisia perinteitä.

Toisen vuoden opiskelijoiden vanhojentansseja siirrettiin monta kertaa. Lopulta ne järjestettiin viime marraskuussa juhlagaalana ilman tansseja. Abiturienttien penkinpainajaisia vietettiin huhtikuussa ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Honkanen toimi viime vuonna lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana. Tavallisesti hallitus järjestää lukiolaisille tapahtumia ympäri lukuvuoden, mutta korona-aikana moni tapahtuma jouduttiin perumaan.

”Peruttujen tapahtumien tilalle piti keksiä luovia ratkaisuja. Kehittelimme paljon pukeutumispäiviä, koska ne olivat matalan kynnyksen tapahtumia, joita pystyi järjestämään koronasta huolimatta”, Honkanen sanoo.

Teemapäivinä oppilaiden oli esimerkiksi kannettava lukiokirjoja ja tietokonetta koulupäivän ajan missä tahansa muualla kuin repussa.

Honkanen ja Hämäläinen ovat osa harvalukuista joukkoa.

He suorittivat latinan laajan oppimäärän ylioppilaskokeen, mikä ei ole enää pitkään mahdollista. Koe järjestetään viimeisen kerran keväällä 2025.

”Syynä on kirjoittajien hyvin pieni määrä”, kertoo Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.

Viime syksynä latinan laajan oppimäärän kokeeseen ilmoittautui vain yksi kokelas. Hänkin jätti saapumatta kokeeseen.

Latinan lyhyen tai laajan lukion oppimäärän suorittaa vuosittain joitakin kymmeniä opiskelijoita. Latinan laajan oppimäärän koe perustuu yläkoulussa alkaneisiin ja lyhyen oppimäärän koe lukiossa alkaneisiin opintoihin.

Tästä huolimatta latinan lyhyen ja laajan oppimäärän ylioppilaskoetulokset ovat olleet korkeakoulujen todistusvalinnassa samanarvoisia.

Honkanen ja Hämäläinen valitsivat kielen jo yläkouluun hakiessa. Kummankin vanhemmat sisarukset olivat opiskelleet latinaa, mikä rohkaisi kokeilemaan kieltä. Honkanen kertoo olleensa pienestä pitäen kiinnostunut antiikin ajoista ja eri kielistä, joten latina tuntui luonnolliselta valinnalta.

”Latinan opiskelu eroaa kaikista muista aineista siinä, miten sitä opiskellaan. Meillä noin puolet kursseista oli kielioppia ja tekstien kääntämistä ja puolet oli kulttuuria.

Vaikka latinaa ei missään päin maailmaa puhuta äidinkielenä, näkevät Honkanen ja Hämäläinen, että kielen osaamisesta on hyötyä myös tulevaisuudessa.

Hämäläinen on hakenut opiskelemaan lääketieteellisille aloille, joiden opinnoissa hän uskoo latinan sanastolle riittävän käyttöä.

”Meidän latinan opettajamme aina sanoo, että jokaisessa latinistissa asuu pieni tutkija. Antiikin tekstejä kääntämällä oppii löytämään yhteyksiä latinan kielen ja muiden asioiden välillä. Samalla oppii pitkäjänteisyyttä ja nopeaa tiedonhakua. Uteliaisuus on kasvanut ja yleissivistys on laajentunut", Honkanen sanoo.

Hämäläisen mielestä latinan osaamisesta on ollut hyötyä myös muiden kielten opiskelussa. Hän kokee latinan kehittäneen lähdekritiikkiään.

”Meillähän oli ylioppilaskokeessa sanakirja mukana. Kaikkea ei tarvitse muistaa ulkoa, mutta kun sanakirjassa on monta vaihtoehtoa, pitää tietää, mikä sopii mihinkin kontekstiin”, Hämäläinen sanoo.

Kaksikko toivoo, että muutkin lukiolaiset uskaltautuisivat valitsemaan ja kirjoittamaan lukiossa myös harvinaisia vieraita kieliä, vaikka nykyinen korkeakoulujen todistusvalintapisteytys ei suosi lyhyiden valinnaisten kielten kirjoittajia.

”Tietysti myöhemmin on vielä mahdollista opiskella kieliä, mutta kyllä minun mielestäni lukiossa kielten opiskelu on tehty mahdollisimman helpoksi”, Hämäläinen sanoo.

”Ei tarvitse tavoitella kuuta taivaalta ja tähdätä heti kirjoituksiin, vaan voi aloittaa ja kokeilla yksi tai kaksi kurssia. Sitten voi käydä niin kuten minulle kävi lukiossa latinan kanssa: tuli hurahdus", hän lisää.

Honkasen ja Hämäläisen latinan opinnoista kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat