Sota sai suomalaiset avaamaan kotinsa ukrainalaisille – ”Osa on kertonut, että kaikki ei ole sujunut kuten pitäisi”

Esimerkiksi ukrainalaisille kuuluvan vastaanottorahan maksaminen on kestänyt kohtuuttoman pitkään, jolloin osa ukrainalaisista on käytännössä ollut rahatta useita viikkoja.

Suomalaiset aktivoituivat nopeasti auttamaan ukrainalaisia.

28.4. 19:12

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, suomalaiset ja Suomessa asuvat ukrainalaiset aktivoituivat hyvin nopeasti.

Halu auttaa oli valtava.

Raha- ja tavaralahjoituksia saatiin.

Lisäksi moni ilmaisi halunsa majoittaa Suomesta turvaa hakevia kotiinsa tai tyhjillään olevaan asuntoonsa. Monet ukrainalaiset hakeutuivat Suomessa asuvien sukulaistensa luo. Suomessa asuu vakituisesti noin 7 200 ukrainalaista.

Nyt, kun sotaa on käyty yli 60 päivää, tietynlaista väsymystä on jo ilmassa sekä yksityismajoitusta järjestävien että heidän luonaan asuvien ukrainalaisten kohdalla.

”Osa on kertonut, ettei kaikki ole sujunut oletetulla tavalla”, Kotimajoituksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Terhi Aaltonen kertoo.

”Näitä tapauksia ei ole kovin paljoa, mutta ilmiö on kuitenkin olemassa. Majoitukset ovat useimmiten sujuneet hyvin, mutta ongelmia on ollut”, hän sanoo.

Verkosto saa palautetta sekä majoitusten järjestäjiltä että paikallisryhmiä koordinoivilta henkilöiltä.

Ongelmia on ollut esimerkiksi vastaanottorahan maksamisessa.

”Rahan maksaminen on saattanut kestää jopa viikkoja”, sanoo Aaltonen.

Käytännössä osa ukrainalaisista on siis saattanut oleskella Suomessa täysin rahatta, ja majoittajat sekä muut toimijat ovat joutuneet tukemaan heitä antamalla esimerkiksi ruoka-apua.

”Viranomaiset ovat ymmärtääksemme pyrkineet ratkaisemaan asiaa, mutta ongelmia on edelleen, ja maksuajat saattavat venähtää pitkiksi.”

Aaltonen arvelee, että moni suomalainen on ajatellut, että yksityishenkilöiden ja kansalaisyhteiskunnan pitää tarjota Ukrainasta tulleille katto pään päälle välittömästi, seurauksia miettimättä.

”On ehkä ajateltu, että heille pitää tarjota hätämajoitusta, vaikka sen järjestäminen on viranomaisten tehtävä. Ei myöskään ole ajateltu aikajännettä, vaikka tietty pysyvyys olisi ehdottomasti tarpeen etenkin lapsiperheiden kohdalla.”

”Jos tietoa niistä palveluista, joihin henkilö on oikeutettu, ei ole, sitä saattaa jäädä melko lailla tyhjän päälle. Siksi olemme kannustaneet kotimajoituksessa siihen, että ihmiset hakeutuisivat kotimajoitukseen vasta haettuaan tilapäistä suojelua ja rekisteröidyttyään vastaanottokeskukseen”, sanoo Aaltonen.

Yhteydenottoja on tullut myös niiltä lyhytaikaista majoitusta tarjonneilta, jotka ovat kertoneet, etteivät pysty enää majoittamaan ukrainalaisia.

”Usein syynä saattaa olla esimerkiksi se, että kodin neliöt loppuvat kesken. Näitä yhteydenottoja, joissa haetaan pidempiaikaista kotimajoitusta, on tullut sekä suomalaisilta että niiltä ukrainalaisilta, jotka ovat majoittaneet läheisiään.”

Jos majoittaja ja majoitettava toteavat yhdessä, että kotimajoitus ei toimi, ukrainalaiset pakolaiset voivat muuttaa vastaanottokeskukseen. Se taas saattaa aiheuttaa uusia ongelmia, sillä osa ukrainalaislapsista on jo aloittanut koulunkäynnin Suomessa.

”Silloin on ymmärrettävää, ettei haluta lähteä toiselle paikkakunnalle, sillä vastaanottokeskus saattaa sijaita missä päin Suomea tahansa”, sanoo Aaltonen.

Suomeen saapuvat ukrainalaiset pääsevät tällä hetkellä vastaavalla tavalla vastaanottopalveluiden piiriin kuin turvapaikanhakijat. Turvapaikanhakijat majoitetaan lähtökohtaisesti vastaanottokeskukseen.

Aaltosen mukaan myös Kotimajoituksen tuki ry suosittelee, että Ukrainasta paenneet rekisteröityvät vastaanottokeskuksiin yksityismajoitusasiakkaiksi.

”Se edesauttaa myöskin sitä, että ihmiset eivät jää täysin yhteiskunnan ulkopuolelle”, Aaltonen sanoo.

Migrin mukaan Suomessa on reilun kuukauden aikana hakenut tilapäistä suojelua lähes 17 000 Ukrainasta paennutta ihmistä.

Suurin osa, noin 70 prosenttia Ukrainasta sotaa paenneista, asuu yksityismajoituksessa.

Migri ei Suomessa organisoi tai toimi välittäjänä, jos yksityishenkilö haluaa auttaa antamalla vaikkapa kodissaan tyhjillään olevan huoneen pakolaisten käyttöön. Myöskään Suomen Pakolaisapu ry ei koordinoi kotimajoituksia.

Turvapaikanhakija tulee kotimajoitukseen tasavertaisena asukkaana. Majoittaminen on vapaaehtoista, eikä siitä saa edellyttää majoitettavalta korvauksena rahaa tai ylimääräistä työpanosta.

Lue lisää: Sadat suomalaiset haluavat tarjota kotimajoitusta pakolaisille, mutta se ei ole aivan yksinkertaista – Nämä viisi seikkaa majoittamista pohtivan on syytä ottaa huomioon

Kotimajoitusverkosto luotiin käytännössä tyhjästä vuonna 2015, kun Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita. Pian sen toimintaa tukemaan perustettiin verkoston tukiyhdistys Kotimajoituksen tuki ry.

Verkosto toimii täysin vapaaehtoistyön pohjalta. Verkosto majoittaa turvapaikkaa ja tilapäistä suojelua hakeneita, koordinoi majoituksia, järjestää tapahtumia, kouluttaa ja hoitaa viestintään liittyviä tehtäviä.

Tilanne on nyt erilainen seitsemän vuoden takaiseen verrattuna jo senkin vuoksi, että Euroopan unionin sisäministerien päätöksellä Ukrainasta tulevien pakolaisten ei tarvitse hakea turvapaikkaa EU-alueella.

”Aiemmin, vuonna 2015, kaikkien Suomeen tulleiden oli haettava turvapaikkaa, ja he majoittuivat lähtökohtaisesti aluksi vastaanottokeskuksissa. Monet 2015 ja sen jälkeen Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat hakeutuivat silloinkin kotimajoitukseen vaihtoehtona vastaanottokeskuksille”, Aaltonen sanoo.

Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttotyön koordinaattori Erja Reinikainen kertoo, että SPR pitää vastaanottokeskuksissaan kirjaa vain siitä, onko vastaanottokeskukseen tuleva henkilö turvapaikanhakija vai onko hän hakenut tilapäistä suojelua.

”Näin ollen lukumääriä siitä, kuinka moni kotimajoittuja on vastaanottokeskusten asukkaaksi lähiaikoina siirtynyt, ei valitettavasti ole antaa”, Reinikainen sanoo.

SPR koordinoi kuitenkin Migrin pyynnöstä apua ukrainalaisille. SPR:n verkkosivujen kautta voi muun muassa ilmoittaa halustaan majoittaa Ukrainasta paenneita tai tarjota omistamiaan majoitustiloja heidän käyttöönsä.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi lauantaina Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa, että tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa on hakenut Suomesta yli 20 000 Ukrainan sotapakolaista. Noin puolet heistä on lapsia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat