Kun koronarajoitukset poistettiin, influenssa alkoi levitä – Tänä vuonna tautihuippu nähtäneen vasta toukokuussa

Talvella 2020–2021 influenssakausi jäi käytännössä välistä, mutta viime aikoina tautia on taas tavattu eri puolilla maata. Rekisteröidyt tartuntaluvut ovat edelleen pieniä verrattuna esimerkiksi kevättalven 2018 influenssa­kauteen.

Influenssa alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella. Muita oireita ovat lihaskipu, päänsärky ja huonovointisuus. Lisäksi influenssapotilaalla voi olla kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta.

27.4. 16:39

Rekisteröityjen influenssatapausten määrä on lähtenyt viime viikkoina kasvuun, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tartuntoja on ilmoitettu tartuntatauti­rekisteriin kaikista sairaanhoitopiireistä ja kaiken ikäisiltä.

Kausi on ollut poikkeuksellinen: tartuntoja rekisteröitiin joitakin satoja joulukuussa, mutta vuodenvaihteen jälkeen tartuntamäärät hiipuivat. Maaliskuun lopulla luvut lähtivät taas kasvuun.

Viime viikolla tartuntoja rekisteröitiin 422. Todellisten tartuntojen määrä on huomattavasti tätä suurempi, sillä kaikki influenssapotilaat eivät hakeudu terveydenhuoltoon eikä kaikkia oireisia testata influenssan varalta.

Rekisteröidyt tartuntaluvut ovat edelleen pieniä verrattuna esimerkiksi kevättalven 2018 influenssakauteen, jonka aikana rekisteröitiin parhaimmillaan jopa yli 10 000 tartuntaa kuukaudessa.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek näkee yhteyden koronarajoitusten purun ja influenssatapausten kasvun välillä.

”Kun ihmiset tapaavat toisiaan ja käyttävät maskia aiempaa vähemmän, voidaan arvioida, että hengitystievirukset lähtevät liikkeelle. Näin on jo nähty tapahtuneen Keski-Euroopassa, ja nyt tätä nähdään meilläkin”, Nohynek sanoo.

Suomessa kausi-influenssatartuntojen määrä näyttää saavuttavan huippunsa muuta Eurooppaa myöhemmin. Tänä vuonna kauden huippu on poikkeuksellisen myöhäinen myös Suomen mittapuulla.

Nohynek kertoo, että yleensä influenssakausi alkaa influenssa A -viruksella, jonka huippu nähdään vuodenvaihteen tai alkuvuoden tietämillä. Myöhemmin kevättalvella on yleensä influenssa B -viruksen vuoro.

Nyt Suomessa kiertävä influenssavirus on lähes yksinomaan A(H3N2)-virusta.

”Se, että epidemia alkaisi näin myöhään, on harvinaista ja liittyy suoraan koronarajoituksiin. Sehän nähtiin, että influenssa loppui kuin seinään vuonna 2020, kun koronarajoitukset tulivat.”

Influenssaan tai influenssaepäilyyn liittyvät käynnit terveydenhuollossa ovat maaliskuun alun jälkeen lisääntyneet viikko viikolta. Liikkeellä on edelleen myös koronavirusta.

THL:n asiantuntijalääkäri Leif Lakoma arvioi, että toukokuussa influenssatartunnat todennäköisesti lisääntyvät entisestään.

Kesän tullen hengitystieinfektiot yleensä vähenevät, sillä ihmiset viettävät vähemmän aikaa sisätiloissa ja koululaiset ja päiväkoti-ikäiset lomailevat.

Nyt tilanne on erilainen. Takana on vuosia, joina kunnon influenssakausia ei ole ollut. Väestön rokotuskattavuus influenssaa vastaan ei ole kovin korkea. Ikääntyneillä rokotuskattavuus on muuta väestöä korkeampi, mutta heillä rokotteen antama suoja hiipuu ajan myötä, eikä marraskuussa saadun rokotteen teho ole enää yhtä hyvä kuin alkutalvesta.

”Meillä on varmasti väestönosa, jolla immuniteetti influenssaa vastaan on korona-aikana vähentynyt, kun altistumista ei juuri ole ollut. Tämä tietysti antaa mahdollisuuksia epätyypilliselle epidemialle”, Nohynek sanoo.

Lakoman mukaan on mahdollista, että influenssaepidemia alkaa ensi syksynä hieman tavanomaista aiemmin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat