Venäjä väläyttelee Saimaan kanavan vuokrasopimuksen purkua, jos Suomi liittyy Natoon – Kanavavaltuutettu pitää puheita spekulaationa

Suojelupoliisi varoitti jo maaliskuussa Venäjän vaikuttamisyrityksistä tulevina kuukausina.

Saimaan kanavalle ei ole ollut menijöitä. Kuva on otettu Soskuan sululta maaliskuun loppupuolella.

27.4. 20:11

Venäjä saattaa vaatia muutoksia Saimaan kanavan vuokrasopimukseen, jos Suomi liittyy Natoon. Näin kertoi keskiviikkona venäläinen Izvestija-lehti.

Moskovan vallanpitäjiä lähellä olevan Izvestijan mukaan Saimaan kanavan vuokra­sopimuksen tarkastelua uudelleen ei ole suljettu pois Venäjän duumassa eli parlamentissa.

Izvestija haastatteli duuman kansainvälisten asioiden komitean varapuheenjohtajaa Dmitri Novikovia. Duumaa pidetään nykyään käytännössä presidentti Vladimir Putinin hallinnon kumileimasimena.

Novikov sanoi lehden haastattelussa, että mikäli Venäjän suhteet johonkin maahan huononevat, olisi luonnollista käsitellä uudelleen sopimuksia, jotka on tehty hyvien suhteiden aikaan.

Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Saimaan kanava yhdistää Saimaan vesistöalueen Suomenlahteen, ja osa kanavasta kulkee Venäjän puolella. Suomi on vuokrannut Venäjän puolisen osuuden pitkällä vuokrasopimuksella.

Onko Saimaan kanavan sulkeminen todellinen uhka vai Venäjän pelottelua?

”Kyse näyttää olevan spekulaatiosta”, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön kanslia­päällikkö, Saimaan kanavavaltuutettu Minna Kivimäki.

Kivimäki vastasi HS:n kysymyksiin sähköpostitse. Hänen mukaansa Suomi noudattaa vuokrasopimusta sovitun mukaisesti eikä tiedossa ole, etteikö myös Venäjä tekisi niin.

”Venäjä ei ole nostanut tällaista esiin maiden kanavavaltuutettujen välisessä yhteistyössä eikä käsittääkseni muissakaan valtioidemme välisissä keskusteluissa.”

Suojelupoliisi on arvioinut, että Nato-keskustelun myötä Venäjä kohdistaa todennäköisesti tulevina kuukausina Suomeen vaikuttamisyrityksiä kuten kyber- ja informaatio-operaatioita. HS:n tietojen mukaan päätös Suomen Nato-hakemuksesta tehdään toukokuun puolivälin jälkeen.

Jos kanavasopimus todella purettaisiin, mitä vaikutuksia sillä olisi Suomelle?

”Kanava muodostaa ainoan suoran vesikuljetusreitin Saimaalta Itämerelle”, Kivimäki nostaa esiin.

Kanavan kautta kulkee vain hyvin pieni osa Suomen kaikesta ulkomaankaupasta. Reitti on kuitenkin alueellisesti merkittävä Itä-Suomessa toimivan teollisuuden vesi­kuljetuksille, Kivimäki sanoo.

Hänen mukaansa kanavan merkittävimpiä käyttäjiä ovat perinteisesti olleet metsäteollisuus sekä lannoite- ja raaka­mineraalikuljetukset. Venäjältä tuodut raakapuu­kuljetukset tosin loppuivat jo marraskuussa.

Väyläviraston toimialajohtaja Juuso Kummala ei halua lähteä arvioimaan sitä, onko Saimaan kanava­sopimuksen purkaminen todellinen riski vai Venäjän pelottelua.

”Se on tätä hybridivaikuttamista mitä on. Onko se [riski] todellista vai ei, tässä kohtaa en osaa siihen ottaa kantaa. Olemme tuon tiedon varassa, mitä julkisuudessa on ollut”, Kummala sanoo.

Myös hän sanoo, ettei Venäjältä ole tullut viranomaisteitse mitään uutta tietoa Saimaan kanavasta.

Saimaan kanavan liikennekausi avattiin virallisesti maaliskuun lopussa, mutta kanava ei ole ollut toistaiseksi käytössä.

Varustamot ja yritykset eivät halua mennä kanavaan, koska ne kokevat siihen liittyvät riskit liian suuriksi Venäjän arvaamattomuuden vuoksi. Kanavaan ei ole ollut menijöitä, joten sitä ei ole murrettu auki jäästä.

”Oletettavaa oli, että toukokuun puolivälin jälkeen voisi olla joku sinne tulossa. Mutta tämän tyyppiset uutiset, joita tänäänkin on ollut, voivat nostaa entisestään haluttomuutta lähteä sinne yrittämään”, Kummala sanoo.

Väylävirasto on nyt keskittynyt avaamaan syväväyläverkostoa Saimaalla, Suomen rajojen sisäpuolella.

”Onhan Saimaan kanavalla merkitystä, mutta tässä tilanteessa yritykset ovat luoneet jo uudenlaisia logistisia ketjuja siltä varalta, että kanavalla ei pääse kulkemaan. Se, että saadaan Saimaan sisäisiä kuljetuksia avattua, helpottaa tilannetta. Osa kuljetuksista pyritään korvaamaan varmasti rautateillä”, Kummala sanoo.

Jos tarve rautatiekuljetuksiin lisääntyy, nousee esiin kysymys resurssien riittävyydestä. Kummalan mukaan Väylävirasto seuraa tilannetta ja käy vuoropuhelua yritysten kanssa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat