Varus­miesten mukaan Nato ja Ukraina eivät ole juuri olleet esillä Niini­salon harjoituksessa, mutta latvialais­komentajasta Suomi on ”esimerkki siitä, miten venäläisiä vastaan taistellaan”

Arrow 22 -harjoitus toi Pohjankankaan pölyyn joukkoja ja kalustoa Suomen lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloista ja Latviasta.

Niinisalossa järjestettävä Arrow 22 -sotaharjoitus keräsi paikalle poikkeuksellisen paljon mediaa sekä Suomesta että ulkomailta. Kuvassa suomalainen Leopard-taistelupanssarivaunu.

4.5. 18:12

Virheistä voi oppia, ja fiksuinta on oppia muiden virheistä.

Se nähdään vähintäänkin epäsuorasti parhaillaan menossa olevassa, tänä vuonna Arrow 22 -nimellä kulkevassa Maavoimien sotaharjoituksessa. Isossa monikansallisessa harjoituksessa on mukana muun muassa 2 600 suomalaista varusmiestä ja joukkoja myös Britanniasta, Latviasta, Yhdysvalloista ja Virosta.

Harjoituksen tarkoituksena on armeijakielellä ”kehittää mekanisoitujen joukkojen toimintaa kansainvälisessä ympäristössä sekä kehittää kansainvälisen avun vastaanoton ja isäntämaan tuen antamisen suorituskykyä”.

Ajankohta sattuu tänä vuonna hetkeen, joka poikkeaa täysin normaaliajoista mahdollisen Nato-hakemuksen ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.

Siksi paikalla oli myös ennennäkemätön määrä ulkomaista mediaa. Tarvittiin kaksi täyttä bussia, että kaikki 80 ilmoittautunutta median edustajaa saatiin kuljetettua sotaharjoitusalueelle.

Varusmiehet sanovat, etteivät Nato tai Ukraina ole olleet harjoituksessa kovin paljon esillä. Uutiskuvista nähdyistä muiden virheitä on kuitenkin ilmeisesti opittu.

CV9030-rynnäkkövaunua ajava panssarijääkäri Paavo Terä Karjalan prikaatista sanoo, että Ukrainan tilanteesta ”on saanut hyvin näkökulmaa” esimerkiksi naamioverkon käytön tärkeydestä.

”Olemme ihmetelleet, miten esimerkiksi venäläiset eivät käytä niitä Ukrainassa. Se on tosi tärkeätä”, Terä sanoo.

”Minä en ole ammattilainen vaan varusmies, mutta tuntuu, että siellä tehdään amatöörimäisiä virheitä. He esimerkiksi ajavat isoissa kolonnoissa monta vaunua letkassa pienillä väleillä.”

Paavo Terä on CV9030-rynnäkkövaunun ampuja ja yksi varusmiehistä Arrow 22 -harjoituksessa.

”Toki meitä on vähän ohjattu toimimaan tietyllä tapaa, esimerkiksi niin, että ei saa ajaa letkassa. Kouluttajat muistuttavat, että väliä pitää pitää”, sanoo puolestaan Amos-kranaatin­heitin­vaunun alikersantti Valtteri Penttilä.

Vieressä alikersantti Juho Kilpeläinen nyökkäilee ja sanoo kaiken menneen oikein hyvin.

”Nibizan [Niinisalon] aurinko hymyilee”, Kilpeläinen sanoo ja kertoo hänkin, että ajo possujunassa eli vaunut aivan peräkkäin on täysin kiellettyä.

Alikersantit Juho Kilpeläinen ja Valtteri Penttilä takanaan Amos-kranaatinheitinvaunu.

Aurinko tosiaan paistoi keskiviikkona hieman, mutta päällimmäisenä tunteena Niinisalon Pohjankankaalla oli kuitenkin nielua kutittava hiekkapöly. Sitä nostattivat monet erilaiset panssarivaunut, kuten brittien Challenger 2 -taistelu­panssari­vaunut ja yhdysvaltalaisten Stryker-vaunut.

”Nopeasti kerkesin amerikkalaisten kanssa jutella polttoaine­pisteessä. He huutelivat, että teillä on kaksi asetta, kun meillä on vain yksi”, Kilpeläinen sanoo.

Kranaatinheitinvaunu Amoksessa todella on kaksi putkea.

Brittien panssarivaunukomppaniassa, ”kuninkaallisissa husaareissa”, ei varsinkaan ole puhuttu Natosta, vaan keskitytty harjoitukseen.

”Itse olen keskittynyt lähinnä ajamiseen. Täällä ollaan eräänlaisessa harjoituskuplassa”, sanoo Challenger-ajaja Scarlet Martin.

Martin kertoo havainneensa suomalaisten isänmaallisuuden, varusmiesten ammattimaisuuden sekä ystävällisyyden.

Brittiläinen Scarlet Martin esitteli Challenger 2 -taistelupanssarivaunua.

Toisenlaisia kommentteja Naton suhteen kuului latvialaiselta komentajalta, jolle Ukrainan asia on hyvin läheinen. Komentaja Uldis Gutmanis sanoo olevansa tyytyväinen, että kaikki Baltian maat ovat jo Natossa.

Samalla hän toivoo myös, että sinne liittyisivät pian Ruotsi ja Suomikin.

”Olemme tyytyväisiä. Se on kuin olisi voittanut lotossa. Olisimme onnellisia, jos Suomikin olisi Natossa jo. Suomi toisi sinne vahvat ilmavoimat, merivoimat ja maavoimat, joita meillä ei ole”, Gutmanis sanoo.

”Suomi on ollut aina meille esimerkki siitä, miten venäläisiä vastaan taistellaan. Siksi me olemme täällä oppimassa.”

Latvialainen komentaja Uldis Gutmanis sanoo olevansa tyytyväinen, että kaikki Baltian maat ovat Natossa.

Vaikka moni ehkä haluaisi, Arrow 22:n kaltaiset kansainväliset harjoitukset, joissa Suomeen tuodaan pidemmäksi aikaa raskastakin sotilaskalustoa, eivät ole minkäänlaisia Nato-hakemusajan turvatakuita.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola näkee tällaiset harjoitukset ennemmin jonkinlaisena hetkellisenä suojana.

”Turvatakuu viittaa ennemmin juridiseen sopimiseen. Mutta eri asia olisi se, jos nyt alkaisi tulla ylimääräisiä ja pidempiaikaisia harjoituksia. Nato tosin ei niitä voi määrätä, mutta yksittäiset Nato-maat voivat”, Aaltola sanoo.

Mika Aaltola

Ainakaan toistaiseksi sellaisia ei ole näköpiirissäkään. Puolustus­voimien harjoitus­kalenteri näyttää loppuvuodelle siltä, että mitään isompia määriä minkään Nato-maan kalustoa ei olisi tulossa Suomeen maa-, meri- tai ilmavoimien vieraaksi. Harjoitukset ylipäänsä on sovittu jo vuosiksi eteenpäin.

Jos Suomi jotain ylimääräistä voimaa maaperälleen hakuajaksi haluaisi, sen pitäisi Aaltolan mukaan siitä kertoa. Samalla Suomi kuitenkin kertoisi omista heikkouksistaan.

”Voisin ajatella, että tällainen tarve harmaaksi ajaksi olisi vähäinen”, Aaltola sanoo.

Hänen mukaansa Suomi on jo riittävästi varautunut jopa sodankin varalle, joten mahdollisen Nato-hakemuksen ajalle riittäisivät hyvin olemassa olevat Nato-kumppanuudet sekä EU-jäsenyys. Tarvittaessa kalustoa myös pystytään ripeästi liikuttelemaan, hän sanoo.

”Suojaa siis jo on, ei tarvitse keksiä kauhuskenaarioita siitä, mitkä kaikki asiat voisivat mennä vikaan. Niillä luodaan vain turhaan keinovalikoimaa Venäjälle.”

Aaltola muistuttaa myös siitä, miten isompien asekauppojen sopimuksiin Horneteista lähtien ja varsinkin Yhdysvaltain kanssa on aina kuulunut huoltovarmuus.

”Tarvittaessa saisimme siis lisääkin ohjuksia ja hävittäjiä, mutta tarvitsemmeko amerikkalaisia paikalle, jos Venäjä tekee palveluksenestohyökkäyksen Eduskuntaan? Luomme vain mörköjä, joita ei ole”, hän sanoo.

”Suomi on spartalainen kansa. Se tekee aina päinvastoin kuin Venäjä pyrkii siihen vaikuttamaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat