Venäjän vaikuttaminen voi aiheuttaa sähkökatkoja ja kyberhyökkäyksiä, sanoi asiantuntija – Näin kansalainen voi varautua niihin

Suomalaiset ovat huonosti varautuneita sähkökatkoihin, sanoo asiantuntija.

Laaja ja pitkäkestoinen sähkökatko voisi katkaista esimerkiksi internet-yhteydet.

27.4. 19:58

Tavallinen suomalainen voi varautua Venäjän vaikuttamisyrityksiin esimerkiksi pitämällä huolta kotivarastaan ja laitteidensa tietoturvasta, kertovat asiantuntijat.

Suomen Nato-keskustelun ja mahdollisen jäsenyysprosessin odotetaan lisäävän Venäjän hybridivaikuttamista. Euroopan hybridi­uhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith kertoi aiheesta HS:n haastattelussa keskiviikkona.

Smithin mukaan tavallisen kansalaisen ei kannata huolestua tilanteesta liikaa.

”On hyvä olla tietoinen siitä, että elämme hieman epävakaata aikaa. Sähkökatkoja ja palvelunestohyökkäyksiä voi tulla, nettiyhteydet voidaan menettää hetkellisesti, sotilaallista liikehdintää voidaan nähdä enemmän rajalla”, Smith sanoi.

Lue lisää: Suomen Nato-prosessin nopeus yllätti Venäjän, ja nyt puhe fasistisesta Suomesta on yltynyt, sanoo tutkija

Miten tavallinen kansalainen voi varautua tällaiseen? HS kokosi asiantuntijoiden vinkit eri tilanteisiin.

Suomalaisten tulisi varautua sähkökatkoihin joka tapauksessa ympäri vuoden. Näin sanoo viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä (Spek).

”Se on häiriötilanne, johon suomalaiset ovat huonosti varautuneita”, Räsänen sanoo.

Spek kysyi vuonna 2021 suomalaisilta, kuinka hyvin he ovat varautuneita erilaisiin häiriö­tilanteisiin. Noin kolmasosa vastasi, että on varautunut sähkökatkoihin heikosti tai ei ollenkaan. 23 prosenttia arvioi varautuneensa kohtalaisesti ja yhteensä 37 prosenttia hyvin tai erinomaisesti.

Suomalaiset arvioivat olevansa paremmin varautuneita esimerkiksi tulipaloihin ja kotitapaturmiin. Räsänen kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi syysmyrskyt aiheuttavat joka vuosi sähkökatkoja, jotka voivat kestää jopa päiviä.

Jos sähkökatko iskisi, kodissa täytyisi ensimmäisenä huolehtia lämmöstä. Sähkö­lämmitteisessä kodissa täytyisi pystyä elämään ilman lämmitystä.

Käytännössä se tarkoittaa, että ovien ja ikkunoiden lisäksi suljettaisiin väliovet.

”Valitaan yksi huone, jossa koko perhe asuu”, Räsänen sanoo.

Kaikki nukkuisivat huoneessa, ja sinne tuotaisiin kodin kaikki matot, viltit ja makuupussit. Vuoden kylmimpään aikaan tämä olisi erityisen tärkeää.

Toinen heti ratkaistava seikka olisi valo. Vaikka kynttilät ja tulitikutkin toimivat, Räsänen suosittelee paloturvallisempia vaihtoehtoja eli taskulamppua tai otsa­lamppua. Niihin tulee kotoa löytyä myös pattereita.

”Kovin moni meistä elää sellaista elämää, jossa ajatellaan, että jos jostain tarvitsisin, piipahdan sen kaupasta ostamassa.”

Räsäsen mukaan moni ei tule ajatelleeksi, että laaja alueellinen sähkökatko vaikuttaisi myös kodin ulkopuolella. Kaupat menisivät kiinni, pankkiautomaatit eivät toimisi eikä autoja saisi tankattua tai ladattua.

”Kovin moni meistä elää sellaista elämää, jossa ajatellaan, että jos jostain tarvitsisin, piipahdan sen kaupasta ostamassa.”

Tätä varten Suomessa suositellaan, että joka kodissa olisi ruokaa ja vettä kolmen vuorokauden tarpeisiin koko perheelle. Räsänen suosittelee, että kotivarana kaapissa on ruokaa, jota perheessä syödään muutenkin. Kaupasta voi hankkia varalle pullovettä, ja kodissa tulisi olla myös puhdas kanisteri tai kannellinen ämpäri veden hakemiseen.

Räsänen nostaa erityisesti esiin lääkkeet. Apteekkireissu voi estyä normaali­tilanteessakin monesta syystä. Henkilö­kohtaisia lääkkeitä, joita tarvitsee hengissä tai kunnossa pysymiseen, kannattaa aina pitää kotona.

”Niitä ei koskaan saisi päästää loppumaan.”

Myös käteistä rahaa on hyvä pitää varalla muutaman päivän tarpeisiin.

Lue lisää: Jokaisella pitäisi olla kotonaan 72 tunnin koti­vara – ”Valitettavasti nämä nousevat mieleen vasta silloin, kun jotain dramaattista tapahtuu”

Sähkökatko voisi viedä mennessään myös verkkoyhteyden. Pärjätä täytyisi ilman kännykkää tai tietokonetta. Miten siihen voi varautua?

”Sen takia meillä kaikilla pitäisi olla kotona patteriradio”, Räsänen sanoo.

Hän tietää osan ihmisistä ajattelevan, että patteriradio on tällä listalla jäänne 1980-luvulta. Räsänen kuitenkin puolustaa sitä kysymällä, mistä oikeaa tietoa sitten saisi ilman nettiyhteyksiä.

Venäjän vastaus Suomen Nato-keskusteluun voi merkitä myös kyber­hyökkäyksiä ja informaatio­vaikuttamista.

Kansa­laisten toiminnalla on tässä hyvin suuri merkitys, arvioi HS:lle maalikuussa lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta, informaatio­teknologian tiede­kunnasta.

Panu Moilanen.

Moilasen mukaan olennaista on ensin­näkin tunnistaa, millä tavalla meidän mieli­piteisiimme pyritään vaikuttamaan.

Hanna Smith puolestaan huomautti, että kansalaisten toiminta liittyy myös Natosta käytävään keskusteluun. Jokaisella ihmisellä on oikeus olla Naton puolella tai sitä vastaan, mutta siinä vaiheessa, jos Suomi päätyy demo­kraattisen prosessin päätteeksi hakemaan Nato-jäsenyyttä, ei ”koko­naisuuden sisäinen heiluttaminen” auta tilannetta, Smith sanoi.

Suomalaisia voidaan käyttää hyväksi myös teknologian kautta esimerkiksi kyberhyökkäysten tekemisessä. Moilanen jakoi HS:lle viisi neuvoaan, joita noudattamalla jokainen voi parantaa omaa kyberturvallisuuttaan.

Lue lisää: Suomessa odotetaan Venäjän mahdollisia kyber­iskuja: Asiantuntija kertoo viisi asiaa, jotka jokainen voi tehdä

Hänen mukaansa tärkeintä on päivittää laitteensa ajan tasalle heti, kun se on mahdollista. Moilanen huomautti lisäksi, että mobiililaite on tietokone siinä missä pöytätietokonekin.

Verkossa kannattaa laittaa salasanat kuntoon ja käyttää lisäksi kaksivaiheista tunnistautumista. Kodin ulkopuolisissa langattomissa verkoissa kannattaa käyttää suojattua vpn-yhteyttä.

Lisäksi Moilanen kehotti kyseenalaistamaan verkossa eteen tulevia tarjouksia eli kysymään ”miksi” tarpeeksi usein.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat