”Aktiivi­malli kakkonen” pakottaa työttömät hakemus­rumbaan, josta Maarit Korhosella on jo kokemusta: ”Olen hakenut satoja paikkoja”

Uudessa mallissa työnhakijoiden on haettava lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa karenssin uhalla. Uudistuksen luvataan tuovan työttömille myös aiempaa yksilöllisempää tukea.

Maarit Korhonen jäi työttömäksi vuonna 2009. Hänellä riittää työintoa, mutta töitä on ollut hankala saada. ”Olen hakenut satoja paikkoja jo näiden vuosien aikana.”

30.4. 2:00 | Päivitetty 30.4. 11:24

Maanantaina tulee voimaan pohjoismainen työvoimapalvelumalli, mikä tarkoittaa kiristyksiä työttömyysturvan ehtoihin.

Jatkossa työttömän tulee hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa. Hakuvelvollisuudesta voidaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan poiketa, jos hakeminen ei ole mahdollista esimerkiksi työkyvyttömyyden takia.

Jos työnhakija laiminlyö hakuvelvollisuutensa, hän voi menettää saamansa työttömyysetuuden. Ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraa muistutus, toisesta viiden päivän karenssi ja kolmannesta kymmenen.

Uusi niin kutsuttu aktiivimalli kakkonen otetaan käyttöön, koska sillä halutaan nostaa Suomen työllisyysastetta. Valtiovarainministeriö on arvioinut sen kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 työllisellä.

Lue lisää: Vasemmisto vastusti Sipilän ”aktiivimalli kakkosta”, nyt se toteuttaa hallituksessa lähes vastaavan

Hyvinkääläinen pitkäaikaistyötön Maarit Korhonen, 61, ei niinkään ole huolissaan hakuvelvoitteesta.

”Minun kohdallani se ei herätä negatiivisia ajatuksia, koska olen aina ollut aktiivinen työnhakija, vaikka tämä on ollut raskasta kaikki nämä vuodet. Olen hakenut satoja paikkoja jo näiden vuosien aikana.”

Korhonen jäi työttömäksi vuonna 2009, kun hänet tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottiin Tokmannilta mainonnanhoitajan tehtävästä. Korhonen kertoo, että samalla irtisanottiin myös 20 muuta työntekijää. Tämän jälkeen hän on muutamaan otteeseen ollut palkkatukityössä toimistosihteerinä ja torivalvojana, mutta suurimman osan ajasta työttömänä.

”Sukellukseni alkoi, kun jäin ensimmäistä kertaa työttömäksi 49-vuotiaana. On ollut aika kurjaa. Ja nyt kun olen 61, työnsaanti vain vaikeutuu."

”Haluaisin oikeasti vielä tehdä töitä.”

Uudessa mallissa Korhosta huolestuttaa se, että pitkäaikaistyöttömät jäävät "löysään hirteen roikkumaan”. Pitkäaikaistyöttömäksi katsotaan henkilö, joka on yhtäjaksoisesti ollut työttömänä vuoden tai sitä pidemmän ajan.

”Tuntuu siltä, että napataan vain uudet työttömät sillä tavalla positiivisesti aktiivisiin palveluihin.”

Korhonen viittaa tällä siihen, että maanantaista lähtien TE-palveluiden uusille asiakkaille järjestetään alkuhaastattelu viiden arkipäivän kuluessa. Sitä seuraa tiivis kolmen kuukauden työnhaun tukiprosessi, jonka aikana tapaamisia on kahden viikon välein.

Nykyisin TE-toimisto järjestää työnhakijan alkuhaastattelun kahden viikon kuluessa. Sen jälkeen haastatteluita järjestetään kolmen kuukauden välein.

Vaikka Korhonen on itse aktiivinen ja jaksaa tehdä paljon hakemuksia, hän tietää, ettei se onnistu kaikilta.

"Olen huomannut, että hyvin moni muu on huolissaan siitä, miten pystyy tämän velvoitteen suorittamaan.”

Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo, että joillekin neljän hakemuksen vaatimus kuukaudessa voi olla paljon.

”Kyllähän tämä voi tuntua yhdeltä lisärasitteelta ihmisten kohdalla, joilla on paljon muita velvoitteita ja ehkä hankaluuksia elämässä sillä hetkellä”, sanoo Haapakoski ja mainitsee esimerkkinä terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät huolet.

Haapakoskea pelottaa myös se, miten TE-palvelut pystyy tarjoamaan aiempaa yksilöllisempää tukea hakijoille ja vielä nykyistä nopeammalla aikataululla.

”Ehkä näkökulma onkin siinä, että millä tavalla tämä velvoittaa viranomaisia”, hän sanoo ja lisää, että työttömien odotuksen TE-toimistojen palveluista kasvavat.

TE-palveluihin saatiin alkuvuonna suunnitellusti rekrytoitua 1 200 uutta työntekijää.

Jo lainsäädännön lausuntovaiheessa Työttömien keskusjärjestö monien muiden tahojen tapaan esitti huolen siitä, ettei tämäkään määrä riitä. Haapakoski toistaa saman huolen nyt.

”On aika vahva epäily, että riittääkö tämä nyt.”

Vaikka Korhonen jaksaa tehdä paljon hakemuksia, hän tietää, ettei se onnistu kaikilta.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Elisabet Heinonen sanoo, että alkuvuonna rekrytoitujen asiantuntijoiden olisi tarkoitus vastata uudistuviin tarpeisiin.

”Resurssien määrä on merkittävä. Mutta pitää muistaa, että haastattelujen määrät kasvavat tuntuvasti.”

TE-palveluiden työntekijämäärää lisättiin hetkellisesti korona-aikana, mutta normaaleissa olosuhteissa vuonna 2019 työntekijöitä oli noin 3 000. Siihen verrattuna uudet asiantuntijat lisäävät työntekijämäärää 40 prosentilla.

Heinosen mukaan uudistuksen toteutusta seurataan tiiviisti ja tarvittaessa reagoidaan mahdollisiin muutostarpeisiin.

Maarit Korhonen kertoo, että tähän saakka työpaikkojen hakeminen on ollut melko yksinäistä. Hän toivoo, että uusi malli parantaisi tilannetta.

Kun uusi malli otetaan maanantaina käyttöön, TE-palveluiden vanhat asiakkaat eivät pääse haastatteluun heti. Pitkäaikaistyöttömät pääsevät keskustelemaan vasta, kun on aika päivittää työllistymissuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään kolmen kuukauden välein.

Korhonen päivitti oman suunnitelmansa tällä viikolla, eli seuraava kerta on heinäkuussa. Silloin muun muassa määritellään se, kuinka montaa työpaikkaa hänen tulisi hakea kuukaudessa.

Korhonen toivoo, että tehostettu tuki saavuttaisi myös hänet, sillä hinku töihin on kova ja intoa hänellä riittää. Häntä myös pelottaa eläkeköyhyys, joten työllistymisessä kiinnostaa etenkin oman eläketurvan parantaminen.

”Haluaisin oikeasti vielä tehdä töitä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat