Suomeen on tulossa 300 kriisivarmaa kauppaa, joiden pakastimet eivät sula vaikka kyberhyökkäys katkoisi sähköt: ”Asiakkaille se näkyi siten, että valot välähtivät kerran”

Toimintavarman myymäläverkon tarkoitus olisi, että kaupungeissa lähimpään toimivaan kauppaan olisi enintään 50 kilometrin matka ja maaseudulla 150 kilometriä. Kyseessä on päivittäistavarakauppojen yhteishanke.

Marketpäällikkö Pekka Koponen esittelee myymälän pihalla olevaa varavoimakonetta.

30.4. 12:19

Jos Suomeen tulisi laaja sähkökatkos, se lamauttaisi ison osan yhteiskunnan toiminnoista, jotka ovat sähköstä riippuvaisia.

Esimerkiksi päivittäistavarakauppojen osalta pitkä ja laaja sähkökatko pysäyttäisi pahimmillaan laajasti myymälöiden toiminnan. Myöskään käteinen ei riittäisi pitkään yksinään korvaamaan korttimaksamista.

S-Market Konalassa asiakas tuskin kuitenkaan sähkökatkosta edes huomaisi. Siitä pitää huolen kaupan viereisellä tontilla erillisessä kontissa lepäävä varavoimakone.

Jos alueelta sähköt katkeavat, varavoimakone kytkeytyy päälle automaattisesti. ”Viive on noin 10 sekunnin luokkaa. Vuonna 2019 kaupassa tehtiin valmiusharjoitus, jossa koneen toimintavarmuutta kokeiltiin.”

”Asiakkaille se näkyi siten, että valot välähtivät kerran, kun järjestelmä kytkeytyi päälle”, marketpäällikkö Pekka Koponen kertoo.

Tehoja koneessa on 640 kilowatin verran. Noin 30 prosenttia riittää takaamaan kaupan, sen yhteydessä toimivan huoltoaseman sekä käteisnostoautomaatin toiminnan.

”Kaikki järjestelmät toimivat normaalisti ”, Koponen kertoo.

Pekka Koponen kertoo, että varavoimakone käynnistyy automaattisesti, mikäli sähköt kantaverkossa katkeavat.

Konalassa tehty testi oli osa yritysten ja viranomaisten yhteistä päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämisprojektia, johon osallistuivat kolme kaupan keskusliikettä, S-ryhmä, Kesko ja Lidl, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n valmiuspäällikkö Lauri Kulonen.

Ketjut varustivat yhteensä kymmenen myymälää ulkoisilla varavoimaliitännöillä ja hankkivat niille yhteensä neljä siirrettävää varavoimakonetta.

"Näistä myymälöissä tehdyt kokeilut osoittivat, että myymälät pystytään tietyin edellytyksin pitämään toiminnassa jopa päiviä kestävän sähkökatkon aikana”, Kulonen kertoo.

”Ihmiset ostivat tuotteita normaaliin tapaan, vaikka myymälä toimi varavoiman varassa. Osassa myymälöitä käytössä olivat myös niiden normaalit oheistoiminnot, kuten paistopisteet, pankkiautomaatit ja polttonesteiden jakeluasema.”

Vastaavanlaisia järjestelmiä suunnitellaan nyt muuallekin. Päivittäistavarakauppa-ala suunnittelee yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa niin sanottua toimintavarmaa myymäläverkkoa, johon kuuluisi yhteensä noin 300 myymälää. Kauppojen varautumisesta kertoi aiemmin Uutissuomalainen.

Kaikki verkoston kaupat varustettaisiin varavoimakytkennöillä. Kiinteitä varavoimaloita hankittaisiin noin 20 myymälään ja siirrettäviä varavoimalaitteita kuutisenkymmentä, kertoo päivittäistavarahuollon valmiusasiamies Satu Hulkkonen Huoltovarmuuskeskuksesta.

"Kaikkiin myymälöihin ei tarvittaisi kiinteitä koneita, vaan ne varavoimaa voisi häiriötilanteessa tarvittaessa siirtää myymälästä toiseen”, Hulkkonen kertoo.

Esimerkiksi Konalan varavoimakone on tällainen siirrettävä kone.

Myymäläverkon koko ja sijainti on arvioitu hyödyntämällä paikkatietoa. Mikäli kotitaloudet kävisivät kaupassa neljän vuorokauden välein, 300 myymälää olisi ehdottomasti minimi”, Kulonen kertoo.

Laskelmassa on otettu huomioon myös väestön sijoittuminen: Etelä-Suomessa ostosmatkan pituus rajattiin 50 kilometriin ja harvaan asutussa Suomessa 150 kilometriin.

Suurissa kaupungeissa myymälät olisivat lähempänä toisiaan, suhteessa väkimäärään.

Varavoimakoneen tuottama sähkö riitti ylläpitämään myös polttoainepisteen sekä käteisnostoautomaatin toiminnassa.

Myymälöiden varustamisella varauduttaisiin erilaisiin uhkakuviin. Yksi niistä on kyberhyökkäys. Maailmalla kyberhyökkäyksellä on todistetusti aiheutettu laaja sähkökatkos ainakin kerran.

Vuonna 2015 läntisessä Ukrainassa puolet 1,4 miljoonan asukkaan Ivano-Frankivskin kaupungin asukkaista jäi joulun alla ilman sähköä. Tietoturvatutkijat pystyivät tuolloin ensimmäistä kertaa osoittamaan suoran yhteyden todellisen sähkökatkon ja tietojärjestelmiin tunkeutuneen haittaohjelman toiminnan välillä.

Skenaario on varsin epätodennäköinen, arvioi Hulkkonen, mutta laajat sähkökatkot ovat mahdollisia myös sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä ilmastonmuutoksen myötä.

Esimerkiksi vuonna 2011 Tapaninpäivän Tapani-myrsky ja sitä seurannut Hannu-myrsky, jotka veivät sähköt noin 600 000 kotitaloudelta. Osa kotitalouksista oli vailla sähköä lähes kaksi viikkoa.

Kulosen mukaan päivittäistavarakaupan yritysten varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin on yleisesti ottaen melko hyvä.

Esimerkiksi tietoliikenne- ja maksujärjestelmät on laajasti varustettu niin sanotuilla UPS-järjestelmillä. Akkujen avulla esimerkiksi kassat toimivat lyhyen aikaa myös sähkökatkon alettua.

”Erityyppisiin häiriöihin varautuminen kaupoissa kulkee myös käsi kädessä yleisen huoltovarmuuden kanssa”, Kulonen muistuttaa.

Kesällä 2021 muuntajaviasta johtuva sähkökatkos aiheutti Joensuun Prismassa mittavat taloudelliset tappiot, kun kaikki pakasteet, maitotuotteet, lihat ja palvelutiskin tuotteet jouduttiin tyhjentämään hyllyistä ja korvaamaan uusilla tuotteilla.

Varavoimakytkennät ja -laitteet maksavat kaikkine kuluineen muutamia miljoonia euroja. Hulkkosen mukaan valtion osallistumista niiden kustannuksiin selvitetään.

Tällä hetkellä hankkeessa valmistellaan laitteiden hankintamallien määrittelyä, kilpailutusta sekä verkoston laajuutta. Hulkkosen mukaan toimintavarman myymäläverkoston on tarkoitus olla toimintakykyinen koko laajuudessaan viimeistään vuonna 2027.

Lue lisää: Mitä seuraisi, jos koko Suomesta katkeaisi sähköt? Asiantuntijat kertovat

Lue Lisää: Poikkeuksellinen kyberhyökkäys onnistui sammuttamaan ukrainalaisten sähköt

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat