Liberian sota­rikos­jutun vapauttava tuomio oli odotettu – Professori: Näytön kerääminen epäillyistä rikoksista ”ihan järjettömän vaikeaa”

Syyttäjä vaati 52-vuotiaalle miehelle elinkautista vankeutta murhista, raiskauksista ja törkeistä sotarikoksista Liberiassa.

Pirkanmaan käräjäoikeus päästi helmikuun puolivälissä Gibril Massaquoin tutkintavankeudesta vapaaksi odottamaan tuomiota. Oikeus antoi tuomion perjantaina.

29.4. 16:27 | Päivitetty 29.4. 17:40

”Tuomioon olemme äärimmäisen tyytyväisiä”, kommentoi puolustuksen asianajaja Kaarle Gummerus perjantaina iltapäivällä.

Pirkanmaan käräjäoikeus on puoli tuntia aiemmin antanut tiedoksi tuomionsa Liberian sisällissotaan liittyneessä oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet Gummeruksen päämiestä Gibril Massaquoita vastaan.

”Pidämme sitä ainoana oikeana ratkaisuna asiassa”, Gummerus jatkaa.

Syyttäjä vaati sierraleonelaiselle Massaquoille elinkautista vankeusrangaistusta muun muassa murhista, raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.

Oikeuden mukaan syytetyn syyllistymisestä rikoksiin jäi varteenotettava epäily. Lisäksi puolustus oli pystynyt esittämään näyttöä, jonka mukaan Massaquoi ei olisi ollut syytteessä mainittujen rikosten aikaan Liberiassa.

Yli kymmenen vuotta Suomessa asunut mies otettiin kiinni rikosepäilyjen takia maaliskuussa 2020. Hän oli vangittuna helmikuun puoliväliin asti.

”Pitkä odotus tuomion kanssa on ollut raskasta. Vapauttaminen oli positiivinen signaali, mutta vaihtoehtoja lopputulokseen on ollut monenlaisia”, Gummerus sanoo.

Syyttäjille vapauttavaan tuomioon johtanut ratkaisu on tappio.

”Lopputulos on mikä se on”, valtionsyyttäjä Tom Laitinen kommentoi tuomion tultua.

Seuraavista askeleista, eli mahdollisesta valituksesta hovioikeuteen, ei ole vielä tietoa.

”Nyt kävi näin ja meidän täytyy vain hyväksyä lopputulos. Asiaa pitää sulatella ja katsoa sitten onko käräjäoikeus tehnyt sellaisia johtopäätöksiä, joista voidaan perusteellisesti olla eri mieltä. Lopputuloksesta eri mieltä oleminen ei vielä riitä”, Laitinen jatkaa.

Oikeudenkäynti ja sitä edeltänyt poliisin tekemä esitutkinta ovat olleet Laitisen mukaan hyvin poikkeuksellisia, myös työmäärältään. Asiassa tuotiin oikeudenkäynnin edetessä runsaasti uutta näyttöä ja jutussa kuultiin yli 100 todistajaa. Tämä tarkoitti syyttäjillekin monia pitkiä päiviä työpöydän ääressä.

”Kuitenkin aika pienillä resursseilla toimitaan. Meitä oli tässä kaksi syyttäjää. Jos vertaa kansainväliseen tuomioistuimeen, missä vastaavia käsitellään, voi syyttäjiä olla kymmenen tai ylikin.”

Laitisen toiveena tulevaa varten on, että vapauttavaa tuomiota ei nähtäisi vain rahan ja ajan hukkaamisena.

Käräjäoikeus katsoi, ettei suullinen todistelu ollut asiassa niin luotettavaa, että langettavan tuomion olisi sen perusteella voinut antaa. Laitisen mukaan tätä ei voi ennakoida, vaan sitä voi arvioida vasta oikeudenkäynnin jälkeen.

”Se tulee kalliiksi mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Täytyy itselleenkin muistutella, että tällaista tämä oikeudenkäynti on. Tärkeintä on että sitä käydään ja lopputulos on tuomioistuimen harkinnassa. Kaikki tekee parhaansa ja se riittää mihin se riittää. Se on kuitenkin parempi vaihtoehto, kuin että ei edes yritä saattaa epäiltyjä vastuuseen silloin kun siihen on perusteet.”

Puolustus ei ole vielä ehtinyt käydä läpi massiivista, noin 850 sivun mittaista tuomiota kokonaisuudessaan.

Gummeruksen mukaan on kuitenkin merkittävää, että käräjäoikeuden mukaan vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettava epäily. Hän antaa painoarvoa myös sille, että puolustus onnistui näyttämään, ettei syytetty ole ollut Liberiassa rikosten väitettynä tekoaikoina.

”Tämä on vaatinut paljon työtä. Hankimme satakunta kirjallista todistetta osoittamaan sitä, että päämies on ollut muualla. Tämä jäi täysin puolustuksen tehtäväksi”, Gummerus kertoo.

Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Helenius ei yllättynyt syytteiden hylkäämisestä.

Hänen mukaansa näytön kerääminen epäillyistä rikoksista on ”ihan järjettömän vaikeaa”, kun rikosten epäillään tapahtuneen noin kaksikymmentä vuotta sitten toisessa maanosassa.

”Oikeudenkäynti on vaikuttanut näytöllisesti hyvin haastavalta. Epäillyistä teoista on kulunut pitkä aika, ja kyse on ollut useista tapahtumista eri paikoissa”, Helenius sanoo.

”Syyttäjien näyttö on perustunut pitkälti todistajien kertomuksiin ja tunnistamisiin. Kaiken lisäksi väitetyt teot ovat tapahtuneet ilmeisesti todella kaoottisissa olosuhteissa. En pidä yllättävänä, että käräjäoikeuden mielestä jäi varteenotettava epäily syyllisyydestä.”

Pirkanmaan käräjäoikeus käsitteli juttua Suomen lisäksi Liberiassa ja Sierra Leonessa. Oikeus kuuli paikallisia todistajia molemmissa maissa.

Helenius huomauttaa, että todistajien lausunnot ja tunnistamiset vaikuttavat olleen jossain määrin ristiriitaisia.

”Se vaikuttaa keskeiseltä seikalta, joka on vaikuttanut todistajien luotettavuuden arvioinnissa.”

Heleniuksen mukaan on vaikea arvioida tuoreeltaan tuomion antamisen jälkeen, jatkuuko tapauksen käsittely hovioikeudessa.

”Syyttäjät joutuvat sitä perusteellisesti harkitsemaan. En pidä poissuljettuna, että käsittely jatkuisi vielä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat