Pirkanmaan käräjä­oikeus hylkäsi kaikki 52-vuotiaan miehen syytteet sota­rikoksista Liberiassa

Syyttäjä vaati 52-vuotiaalle miehelle elinkautista vankeutta murhista, raiskauksista ja törkeistä sotarikoksista. Oikeus vapautti miehen kahden vuoden tutkintavankeudesta helmikuussa.

Pirkanmaan käräjäoikeus vapautti helmikuussa 52-vuotiaan GIbril Massaquoin lähes kaksi vuotta kestäneestä tutkintavankeudesta.

29.4. 15:04 | Päivitetty 29.4. 17:04

Pirkanmaan käräjäoikeus on hylännyt kaikki Liberian sisällissotaan liittyvän oikeusjutun raskaat rikossyytteet.

Oikeuden mukaan jää varteenotettava epäily siitä, että syytteessä oleva mies olisi syyllistynyt syytteessä mainittuihin rikoksiin.

Jo helmikuun puolivälissä oikeus vapautti tutkintavankeudesta syytetyn, 52-vuotiaan sierraleonelaisen Gibril Massaquoin. Hän ehti olla vangittuna noin kaksi vuotta.

Syyttäjä vaati Massaquoille elinkautista vankeusrangaistusta muun muassa murhista, raiskauksista ja törkeästä sodankäynti­rikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.

Käräjäoikeuden mukaan Massaquoin ei ole näytetty olleen mukana syytteissä mainituissa teoissa sillä varmuudella, mikä tuomioon olisi vaadittu. Tuomioon vaaditaan niin sanottu täysi näyttö, eli syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä.

Oikeuden mukaan ei ollut näyttöä, että Massaquoi olisi ollut sama henkilö, josta todistajat käyttivät nimen Gibril Massaquoi lisäksi esimerkiksi nimeä Angel Gabriel.

Lisäksi puolustus oli pystynyt esittämään näyttöä, jonka mukaan Massaquoi ei olisi ollut syytteessä mainittujen rikosten aikaan Liberiassa.

Oikeus huomautti, että tapahtumista on kulunut pitkä aika, noin 20 vuotta.

Asiantuntijoiden avulla oikeus selvitti, kuinka hyvin ihminen muistaa näin vanhoja tapahtumia. Psykologian tohtori ja oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman kertoi muun muassa, että todistajan muistikuvat saattavat sekoittua muualta saatuun tietoon.

Oikeus totesikin, että osa todistajista vaikutti muistavan vanhoja tapahtumia liiankin tarkasti. Jotkut taas muistivat asioita, joista heillä ei voinut olla omakohtaisia havaintoja.

Oikeus kiinnitti huomiota siihen, että vapaan kerronnan sijasta todistajat olivat usein vastanneet kysymyksiin lyhyesti joko kyllä tai ei. Tarkentaviin kysymyksiin annetut vastaukset eivät välttämättä kuvanneet sitä, missä järjestyksessä asiat olivat tapahtuneet.

Oikeuden mukaan olikin vaikeaa saada kokonaiskuvaa todistajien kertomuksista, koska kertomus näytti riippuvan siitä, mitä todistajalta osattiin kysyä.

”Todistajien vastaukset ovat olleet usein epämääräisiä, muuttuvia tai epäloogisia.”

Oikeus huomautti, että tapahtumista on kulunut pitkä aika, noin 20 vuotta.

Syytetyn tunnistamiseen liittyi myös ongelmia. Oikeus ihmetteli, että osa todistajista oli tunnistanut hänet väärin, vaikka he kertoivat tuntevansa miehen hyvin.

Tutkinnan alkuvaiheessa kuullut todistajat tunnistivat miehen huonommin kuin myöhemmin kuullut todistajat. Uutisointi Massaquoin pidätyksestä on saattanut vaikuttaa tähän.

”Käräjäoikeus toteaa, että tapahtumien havainnoimiseen ja siten myös tunnistamiseen on voinut vaikuttaa myös se, että monet todistajista ovat kertoneet olleensa tapahtumahetkellä itse hengenvaarassa. He eivät ole olleet ulkopuolisena tarkkailijana tekemässä havaintoja rikoksesta ja sen tekijästä.”

Oikeus piti todistajien kertomuksia lähtökohtaisesti uskottavina. Mikään ei viitannut siihen, että he olisivat tietoisesti valehdelleet.

Kertomusten luotettavuutta kuitenkin heikensi se, että osa niistä muuttui matkan varrella merkittävästi. Kertomusten muuttuminen samaan suuntaan viittaa siihen, että asioita on käsitelty yhdessä.

”Joiltakin osin todistajien kertomuksista on ollut vaikea erottaa, mikä on perustunut todistajan omiin havaintoihin ja mikä muuten todistajan saamiin tietoihin.”

Jotkin kirjalliset todisteet puhuivat vahvasti Massaquoin syyllisyyttä vastaan. Esimerkiksi Liberian totuus- ja sovintokomission raportissa ei mainita Gibril Massaquoita lainkaan.

Muita sukunimikaimoja kyllä mainitaan, muun muassa ”Rebel called Massaquoi” (”Kapinallinen nimeltä Massaquoi”). Kapinallis-Massaquoi ei kuitenkaan puhunut kunnolla englantia. Tämä viittaa oikeuden mukaan siihen, että kapinallisella ei viitattu syytettyyn.

Myöskään Liberian sisällissodan aikana julkaistuissa sanomalehdissä ei mainita Gibril Massaquoita.

Oikeus piti todistajien kertomuksia lähtökohtaisesti uskottavina.

Varsin pian hirmutekojen jälkeen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch teki raportin Liberian tapahtumista. Oikeus arvioi raportin luotettavaksi.

Raportissa kerrotaan muun muassa siviilien polttamisesta taloihinsa ja teloittamisesta. Tekijäksi nimetään aivan toinen mies, ja tämä puhuu syytteitä vastaan, oikeus totesi.

Todistajana kuultiin myös miestä, joka oli haastatellut kymmeniä Liberiasta paenneita ihmisiä. Kukaan heistä ei ollut kertonut Massaquoista, vaan rikosten tekijäksi mainittiin sama ryhmä, joka nimettiin myös Human Right Watchin raportissa.

Oikeuden mukaan on täysin riidatonta, että Liberiassa tapahtui syytteessä tarkoitettuja väkivallantekoja. Kysymys onkin siitä, oliko Massaquoi edes ollut tekopaikalla rikosten aikaan.

Tämän selvittämiseksi oikeus teki aikajanan. Sen perusteella oikeus päätyi pitämään epätodennäköisenä, että Massaquoi olisi ollut Liberiassa syytteiden aikaan. Hän oli todennäköisesti kotimaassaan Sierra Leonessa.

Massaquoi itse kiisti syytteet koko ajan. Hänen kiistämistään tukivat monet kirjalliset todisteet ja todistajien kertomukset.

Oikeus korosti, että rikosepäilyt olivat hyvin vakavia, joten tuomitseminen edellyttää vakuuttavaa syytettä tukevaa näyttöä.

”Syytettä vastaan puhuva kirjallinen todistelu on kokonaisuudessaan ollut varsin vakuuttavaa. Siitä ilmenee edellä selostetuin tavoin, että vastaaja on todennäköisesti ollut Sierra Leonessa syytekohtien todennäköisinä tekoajankohtina.”

Kaikkien syytekohtien osalta jäi varteenotettava epäily siitä, oliko rikosten tekijä juuri Massaquoi.

Yli kymmenen vuotta Suomessa asunut Massaquoi otettiin kiinni rikosepäilyjen takia maaliskuussa 2020.

Lue lisää: Toimittaja Anu Nousiainen pääsi seuraamaan poliisin rikostutkintaa alusta asti Suomessa ja syrjäisissä kylissä Liberiassa

Syytteet miestä vastaan nostettiin tammikuussa 2021. Pirkanmaan käräjäoikeus on käsitellyt juttua suurelta osin Liberiassa todistajien kuulemisen takia.

Massaquoi on kertonut olleensa kotimaassaan Sierra Leonessa mukana kapinallisjoukko Revolutionary United Frontissa, RUF:ssa. Hän kohosi siellä näkyvään asemaan. Sierra Leonen sisällissotaa koskevassa totuuskomission raportissa hänet yhdistetään muun muassa summittaisiin murhiin.

Häntä ei kuitenkaan voitu syyttää murhista Sierra Leonen erityis­tuomio­istuimessa, sillä sen toimivalta koski vain rikoksia, jotka oli tehty vuoden 1996 rauhansopimuksen jälkeen. Murhat olivat tapahtuneet kolme vuotta aiemmin.

Suomessa nostetut syytteet koskivat Massaquoin mahdollista toimintaa Sierra Leonen naapurimaassa Liberiassa.

Lue lisää: Liberian sotarikosjutun vapauttava tuomio oli odotettu: ”Ainoa oikea ratkaisu”, totesi puolustusasianajaja

Lue lisää: Murhaajan muotokuva

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat