Lakossa ei ole kyse vain palkoista, sanoo äidinkielen opettaja Sanna Luoma-aho-Nyman – Hän kertoo, mikä kaikki opettajien työssä on pielessä

Työskentelyolosuhteet ovat monessa koulussa muuttuneet lähes sietämättömiksi, sanoo äidinkielen lehtori Sanna Luoma-aho-Nyman.

Sanna Luoma-aho-Nyman sanoo, että työtaistelussa on kyse palkkojen ohella laajemmista koulua työpaikkana koskevista ongelmista.

3.5. 2:00 | Päivitetty 3.5. 6:58

Tiistaina alkava laaja opetusalan lakko tarkoittaa, että ympäri Suomea lukemattomat opettajat ja oppilaat jäävät kotiin.

Tampereen Tesoman koulussa tehtävät eivät kuitenkaan lopu, vaan moni opettaja saapuu työpaikalleen pitämään lakkovahtia.

Yksi heistä on äidinkielen lehtori Sanna Luoma-aho-Nyman, joka tosin aloittaa ensimmäisen lakkopäivän kotoa käsin.

”Varmistan, että hommat alkavat pyöriä ja että lakkoliivit ja muu lakkorekvisiitta saadaan jaettua”, hän kertoo puhelimessa.

Luoma-aho-Nymanille on myös tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, miksi opettajat haluavat mennä lakkoon.

Kunta-alan työriitaan ei ole saatu ratkaisua, ja asia on parhaillaan sovittelulautakunnan ratkottavana. Tiistaina alkaa myös erillinen yksityis­kouluja koskeva lakko, koska opettajien ammattijärjestö (OAJ) hylkäsi perjantaina työriidassa annetun sovintoesityksen.

Näin ollen valtaosa opettajista ryhtyy työtaisteluun käytännössä kaikissa Suomen suurimmista kaupungeista.

Näin on myös Tesoman koulussa, joka on Tampereen seudun suurin yhtenäiskoulu. Oppilaita on noin 1 400 ja ja opettajia reilut sata.

Sanna Luoma-aho-Nyman opettaa 7–9-luokkien oppilaille äidinkieltä. Lisäksi hän on ay-aktiivi, joka istuu OAJ:n paikallisjärjestön hallituksessa. Haastattelussa hän puhuu kuitenkin yksityishenkilönä ja yhtenä koulun opettajista, eikä ota kantaa työtekijäjärjestön neuvottelutavoitteisiin.

”Työn luonne on muuttunut tosi sirpaleiseksi ja raskaaksi.”

Työtaistelussa on kyse palkkojen ohella laajemmista koulua työpaikkana koskevista ongelmista, Luoma-aho-Nyman sanoo.

”Jos katsoo varhaiskasvatuksen ja aloittelevien luokanopettajien lähtöpalkkoja, niin niissä on selvästi eniten korjaamisen varaa. Mielestäni alimpia palkkaluokkia on saatava korotettua. Mutta henkilökohtaisesti korostan myös, että kyllähän työn luonne on muuttunut tosi sirpaleiseksi ja raskaaksi.”

Työn luonteen muutoksella hän viittaa tilanteeseen, jossa on opettajien tehtäviin on tullut jatkuvasti lisää varsinaisen opetustyön ulkopuolisia asioita.

Työn luonne on Luoma-aho-Nymanin mukaan muuttunut sirpaleiseksi ja raskaaksi.

Yksi ongelma on se, että koulujen rahoitusta hoidetaan osittain hankerahoituksella, jolloin opettajille kohdistuu myös hankkeisiin liittyviä ylimääräisiä tehtäviä.

Hankkeissa ei ole Luoma-aho-Nymanin mukaan vikaa, vaan ongelma on, ettei niiden vaikutusta opettajien työmäärään ole täysin ymmärretty.

”Toinen työhön vaikuttava tekijä on, että koulussa on kasvava määrä oireilevia oppilaita, jotka ovat psykiatrisen avun tarpeessa. Moni heistä on koulussa kuntoutumassa, ja sehän on sinänsä hienoa ja tärkeä asia, mutta todellisuudessa moni ei saa ongelmiinsa apua”, Luoma-aho-Nyman sanoo.

Hän muistuttaa, että lakkoon menevät myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon jäsenet. Heitä ovat esimerkiksi koulukuraattorit ja -psykologit.

Kolmanneksi epäkohdaksi hän nostaa jatkuvasti lisääntyvän digitaalisten työkalujen käytön, joka on vienyt huomiota pois varsinaisesta opetustyöstä.

”Olen pahoillani kaikkien puolesta, joiden arkea tilanne sotkee, mutta toisaalta lakon on myös tarkoitus aiheuttaa haasteita.”

”Koulut eivät voi olla vain lasten säilömispaikkoja”, sanoo Luoma-aho-Nyman.

Luoma-aho-Nyman sanoo ymmärtävänsä hyvin, että laaja työtaistelu herättää myös ärtymystä, sillä kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollista jäädä kotiin hoitamaan koulusta pois jääviä lapsia.

Koronarajoitusten aikana hän hoiti opettajan töitään kotoa käsin. Samaan aikaan piti myös huolehtia omien lasten koulunkäynnistä poikkeusoloissa.

”Omat kolme lastani ovat jo teini-ikäisiä, ja voin vain kuvitella, minkälainen tilanne olisi, jos he olisivat kymmenen vuotta nuorempia. Olen pahoillani kaikkien puolesta, joiden arkea tilanne sotkee, mutta toisaalta lakon on myös tarkoitus aiheuttaa haasteita”, hän sanoo.

Opetusalan lakko on näillä näkymin jatkumassa vielä ensi viikon maanantaina. Sinä aikana Tesomassa opettajat pitävät vuoroin lakkovahtia, jonka tarkoitus on tosin lähinnä kertoa ohikulkijoille ja vanhemmille, miksi lakossa ylipäätään ollaan.

Ketään ei varsinaisesti estetä opettamasta. Tunnelma on opettajien välillä positiivinen ja kannustava, ja myös ulkopuolisilta tullut palaute on ollut pääosin myönteistä, Luoma-aho-Nyman sanoo.

”Koulut eivät voi olla vain lasten säilömispaikkoja. Tällä työtaistelulla osoitamme, että me opettajat olemme myös muilla tavoilla tärkeitä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat