Enemmistö suomalaisista kannattaa promille­rajaa pyöräilyyn ja sähköpotku­laudalla ajeluun: ”Yhtenä syynä voi olla jalan­kulkijoiden kokema turvattomuus”

Liikennelääketieteen asiantuntija yllättyi HS-gallupin tuloksista.

Vain pieni osa suomalaisista myöntää ajaneensa pyörällä tai sähköpotkulaudalla päihtyneenä yleisellä paikalla.

6.5. 2:00 | Päivitetty 6.5. 6:59

Valtaosa suomalaisista kannattaa promille­rajan määräämistä polkupyöräilijöille ja erityisesti sähköpotkulaudan käyttäjille. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä tuoreesta mielipidemittauksesta.

HS-gallupin mukaan 63 prosenttia suomalaisista kannattaa promillerajaa pyöräilijöille. Sähköpotkulaudan käyttäjille promillerajan asettaisi 86 prosenttia väestöstä.

Liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo pitää promillerajojen kannatusprosentteja yllättävän suurina.

”Kannatus on odotettua suurempaa ja myönteinen asia sinänsä. Uskon, että ihmiset ovat alkaneet ajatella enemmän promillerajojen tarpeellisuutta, kun asia on ollut esillä mediassa”, Tervo sanoo.

Hän arvelee, että yhtenä syynä promille­rajojen kannatukselle voi olla jalankulkijoiden kokema turvattomuus liikenteessä.

Promillerajojen kannatus vaihtelee ikäryhmien ja jossain määrin jopa eri puolueiden kannattajien välillä.

Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin tämä kannattaa promillerajan asettamista pyöräilijöille. Tilanne on jossain määrin sama myös sähköpotkulautojen osalta.

70 vuotta täyttäneistä 77 prosenttia kannattaa pyöräilyn promillerajaa, mutta 30-vuotiaista ja sitä nuoremmista 51 prosenttia on promillerajan kannalla.

Suurimpien puolueiden kannattajista perussuomalaiset suhtautuvat promillerajojen asettamiseen kriittisimmin.

Kun kokoomuksen, Sdp:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista 60–68 prosenttia kannattaa pyöräilyn promillerajaa, perussuomalaisten kannattajista niin tekee 47 prosenttia.

Sähköpotkulaudan osalta eri puolueiden kannattajien väliset erot ovat hieman tätä pienempiä.

Kysymys pyöräilyn ja sähköpotkulaudan käytön promillerajasta on nyt ajankohtainen.

Valtioneuvoston tuoreen liikenneturvallisuus­strategian mukaan mahdollisten promille­rajojen vaikutuksia on määrä alkaa selvittää tänä vuonna. Selvitystyöstä vastaavat liikenne- ja viestintäministeriö ja oikeus­ministeriö.

”Promilleraja lähettäisi selkeän viestin siitä, että alkoholin käyttö pyöräilyssä tai mikroliikkumisessa [sähköpotkulaudan käytössä] ei ole hyväksyttävää. Lisäksi selkeä promilleraja helpottaisi valvontaa”, liikenneturvallisuusstrategiassa todetaan.

Strategian mukaan promillerajat vähentäisivät liikennekuolemia ja loukkaantumisia.

Vielä ei ole kuitenkaan päätetty siitä, tulevatko promillerajat todella käyttöön, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön turvallisuusyksikön johtaja Maija Ahokas.

Ahokkaan mukaan on epätodennäköistä, että mahdollista promilleraja­uudistusta ehdittäisiin toteuttaa enää nykyisen Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään ensi huhtikuussa.

HS-gallupissa selvitettiin myös sitä, mikä olisi suomalaisten mielestä sopivin raja pyöräilyyn ja sähköpotkulaudan käyttöön.

Kyselyssä vaihtoehdoiksi tarjottiin 0,5 promillea, 1,0 promillea sekä 1,5 promillea tai sitä korkeampaa rajaa.

Eniten kannatusta sai molempien liikkumis­muotojen osalta sama promilleraja kuin autoliikenteessä eli 0,5.

Vähemmistö suomalaisista on HS-gallupin perusteella pyöräillyt tai käyttänyt sähköpotkulautaa yleisellä paikalla päihtyneenä.

Pyörällä näin tunnusti tehneensä noin 30 prosenttia ja sähköpotkulaudalla viisi prosenttia väestöstä.

Miehistä 36 prosenttia kertoi pyöräilleensä päihtyneenä, kun naisista niin oli tehnyt 22 prosenttia. Sähköpotkulaudan kohdalla vastaavaa eroa ei ilmennyt.

Nykyisin päihtyneenä pyöräilyä tai sähköpotkulaudan käyttöä ei ole suoraan kielletty, eikä niille ole asetettu promillerajaa.

Polkupyörällä ja sähköpotkulaudalla voi kuitenkin syyllistyä liikenne­juopumukseen moottorittomalla ajoneuvolla. Siitä tuomitseminen edellyttää, että päihtynyt liikkuja aiheuttaa toiminnallaan vaaraa.

Vain harva saa humalassa pyöräilystä tai sähköpotkulaudalla ajelusta rangaistusta. Poliisi on kirjannut vuosittain noin 30–50 liikenne­juopumusta moottorittomalla ajoneuvolla.

Helsingissä poliisi on epäillyt tankojuoppojen muun muassa törmänneen jalankulkijaan, autoon ja toiseen tankojuoppoon. Liikenne­juopumustapaukseksi on kirjattu sellainenkin tilanne, jossa päihtynyt pyöräilijä kaatui ratsupoliisin eteen.

Jos tankojuoppo onnistuu ajamaan aiheuttamatta vaaraa muille, kyse ei ole nykyisin laittomuudesta. Poliisi voi tällöinkin tarvittaessa kehottaa esimerkiksi pyöräilijää taluttamaan pyöräänsä vaaratilanteiden välttämiseksi.

Näin tutkimus tehtiin

■ Kantar TNS toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

■ Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanava -internetpaneelissa 22.–28. huhtikuuta tänä vuonna. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 062.

■ Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

■ Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä lukuun ottamatta Ahvenanmaalla asuvia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat