Tytti Yli-Viikarin alainen sai alennusta tuomioonsa julkisuuden perusteella, mutta onko se oikein?

Käräjäoikeus kohtuullisti Mikko Koirasen tuomiota julkisuuden takia. Syyttäjä kyseenalaistaa tämän hovioikeudessa. Korkein oikeus on suhtautunut julkisuushyvitykseen aiemmin nihkeästi.

Valtiontalouden tarkastusviraston entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari vaatii, että hovioikeus kumoaa hänen saamansa virkarikostuomion.

3.5. 15:31

Helsingin hovioikeus on nyt saanut käsiteltäväkseen Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entisen pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin rikostuomion valitukset. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Yli-Viikarin tammikuussa 80 päiväsakkoon virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kavalluksesta.

Nyt syyttäjä vaatii hovioikeutta koventamaan tuomion ehdolliseksi vankeudeksi, koska hänen mielestään virka-aseman väärinkäyttäminen oli törkeää. Yli-Viikari puolestaan vaatii hovioikeutta kumoamaan tuomion ja hylkäämään kaikki syytteet.

Yli-Viikarin alainen, VTV:n hallintojohtajana toiminut Mikko Koiranen, sai käräjäoikeudessa virka-aseman väärinkäyttämisestä 30 päiväsakon rangaistuksen.

Syyttäjä vaatii hänen tuomionsa koventamista joko ehdolliseksi vankeudeksi tai ainakin kovemmiksi sakoiksi. Koiranen itse vaatii tuomionsa kumoamista.

Koirasen osuuteen liittyy kiinnostava sivuhaara. Käräjäoikeus kohtuullisti hänen rangaistustaan asian saaman julkisuuden perusteella. Yli-Viikarin samanlaiseen vaatimukseen oikeus ei suostunut.

Käräjäoikeus perusteli ratkaisua sillä, että Koiraseen kohdistunut julkisuus oli jossain määrin harhaanjohtavaa ja sai rikoksen laatuun nähden poikkeuksellisia ja kohtuuttomia mittasuhteita.

”Joissakin uutisoinneissa on julkaistu Koirasen kuvia ja jotkut ovat antaneet vaikutelman, jonka mukaan Koiraseen kohdistuisi useita rikosepäilyitä, vaikka kysymys on hänen osaltaan ollut yhdestä syytteestä ja siinä esitetyistä vaihtoehtoisista teonkuvauksista.”

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entisen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari Helsingin käräjäoikeudessa joulukuussa.

Käräjäoikeuden mukaan tätä voidaan pitää ennakoimattomana seuraamuksena pitkän ja moitteettoman virkauran tehneelle virkamiehelle.

Erikoissyyttäjä Mari Mattila kummeksuu käräjäoikeuden perusteluita hovioikeusvalituksessaan. Hän huomauttaa, että käräjäoikeuden istunnossa ei käsitelty yhtään asiasta kirjoitettua artikkelia tai muutoinkaan käyty läpi, millaista julkisuutta Koiraseen kohdistui.

”Epäselväksi jää, mihin aineistoon tai havaintoihin käräjäoikeus on ratkaisunsa tältä osin perustanut.”

Mattilan mukaan Koiranen nosti epäreiluksi kokemansa julkisuuden esille loppupuheenvuorossaan, mutta ei viitannut erityisiin juttuihin.

”Näin ollen on sinänsä mahdotonta arvioida uutisoinnin harhaanjohtavuutta ja poikkeuksellisuutta”, Mattila toteaa.

Koiranen vastaa syyttäjän kritiikkiin omassa vastavalituksessaan. Uutena todisteena hän esittää hovioikeudelle 14 lehtiartikkelia.

Julkisuutta koskeva kohtuullistamisvaatimus ei ole poikkeuksellinen, mutta sen menestyminen olisi poikkeuksellista.

Korkein oikeus on ennakkopäätöksissään katsonut, että laajakaan julkisuus ei pääsääntöisesti vaikuta rangaistuksen mittaamiseen. Tekijä voi yleensä ennalta arvata, että rikoksesta saattaa tulla ikävää julkisuutta.

Esimerkiksi entisen kansanedustajan saama laaja julkisuus lahjusrikoksesta ei ollut sellainen poikkeuksellinen ja ennakoimaton seikka, joka olisi otettava huomioon rangaistusta määrättäessä.

Myös jalkapalloseuran johtohenkilöt olivat voineet varautua siihen, että seuran piirissä tapahtuneet rikokset kiinnostavat ihmisiä. Asian käsittely julkisuudessa ei ollut saanut epäasiallisia eikä rikosten laatuun nähden poikkeuksellista tai kohtuutonta huomiota.

”Nykyisessä tiedonvälityksessä vakavat tai poikkeukselliset rikokset voivat useinkin tulla joukkotiedotusvälineiden huomion kohteeksi”, korkein oikeus on linjannut.

Tuoreessa tapauksessa korkein oikeus katsoi, ettei julkisuus vaikuta Merivoimien entisen esikuntapäällikön tuomioon. Hän sai tuomion neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta.

Merkittävin poikkeus korkeimman oikeuden tiukkaan linjaan on vuonna 2015 tapahtunut Tapanilan raiskaus. Silloin tapauksen saama julkisuus aiheutti tekijöille poikkeuksellisia seuraamuksia, muun muassa koulunkäynnin ja opintojen keskeytymisen. Tämä oli peruste kohtuullistaa rangaistuksia.

”Rikoksesta seurannutta julkisuutta ja siitä aiheutuneita seurauksia on tässä tapauksessa pidettävä sellaisena poikkeuksellisena ja ennakoimattomana vastaajille aiheutuneena muuna seurauksena, joka on otettava rangaistusta määrättäessä huomioon.”

Yli-Viikaria ja Koirasta koskevassa jutussa Helsingin hovioikeus päättää ensin, myöntääkö se jutulle jatkokäsittelyluvan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat