Lehtori Sami Yli-Hakula ohjeistaa Ville Epäilystä tämän trukkinäytössä Signcom-yrityksen varastotiloissa Herttoniemessä.

Näytön paikka

Ammatillisessa koulutuksessa osaaminen osoitetaan työpaikoilla aidoissa työtilanteissa. HS seurasi kahden opiskelijan näyttöä ravintola- sekä logistiikka-alalla.


18.5. 2:00 | Päivitetty 18.5. 7:51

Jos Ville Epäilystä, 20, jännittää, se ei ainakaan näy päällepäin. Alkamassa on trukinkuljettajan näyttö herttoniemeläisellä teollisuusalueella.

Epäilys opiskelee oppisopimuksella varastonhoitajaksi graafisen alan tuotantolaitteiden ja materiaalien maahantuontiyrityksessä Signcomissa.

”Yleensä kaikkia jännittää aina jonkun verran, vaikka samoja työtehtäviä olisi tehnyt joka päivä työssä”, sanoo Stadin ammattiopiston lehtori Sami Yli-Hakula. Yli-Hakula toimii opettajana logistiikka-alan tutkinnossa.

Toisin kuin lukiossa, jossa osaaminen osoitetaan pääosin kirjallisissa kokeissa, ammatillisessa koulutuksessa osaaminen osoitetaan ensisijaisesti näytöissä.

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi siirsi oppimista aiempaa enemmän työpaikoille. Sen myötä näyttö tuli kaikille ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville pääasialliseksi tavaksi osoittaa osaaminen.

Näyttö suoritetaan lähtökohtaisesti aidoissa työtilanteissa työpaikalla, jossa opiskelijan osaamista arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä.

Näytöt annetaan yleensä työpaikkajakson päätteeksi. Ville Epäilys suorittaa tutkintoaan ja työskentelee oppisopimuksella varastossa, joten hänelle kyseessä on periaatteessa yksi työpäivä muiden joukossa.

Epäilyksen työpaikkaohjaajana toimii hänen esimiehensä, logistiikkapäällikkö Timo Hietanen. Osaavista varastotyöntekijöistä on alalla pulaa, joten oppisopimus on yritykselle keino myös rekrytoida.

”Avoimeen hakemukseen tulee paljon hakijoita, mutta niistä voi karsia saman tien 90 prosenttia pois”, Hietanen kertoo. ”Oppisopimuksella saamme itse koulutettua meille hyvät työntekijät.”

Signcomin varastossa työskentelee Hietasen ja Epäilyksen lisäksi kaksi muuta. Toinen heistä valmistui niin ikään juuri oppisopimuksella Stadin ammattiopistosta.

Pienessä varastossa kaikki tekevät kaikkea. Tuleva tavara pitää varastoida, lähtevät tilaukset taas kerätä ja lähettää. Yritys tuo maahan muun muassa tulostimia, lippukankaita ja bändien lavarekvisiittaa.

Sami Yli-Hakula ja opiskelija Ville Epäilys käyvät läpi, mitä näytössä tapahtuu.

Ville Epäilys näyttää, miten ajolähtötarkastuksessa kiinnitetään renkaiden kuntoon huomiota.

Ville Epäilys on tottunut käsittelemään vastapainotrukkia ja katsoo, miltä hyllyltä tavara pitää keräillä.

On aika lopettaa rupattelu ja aloittaa näyttö. ”Näytä, miten tehdään ajolähtötarkastus”, sanoo Yli-Hakula.

Trukin ensimmäiseksi haltuun ottavan on tarkastettava, että kaikki toimii kuten pitää. Jos vaikkapa hydrauliikkaputki pettäisi, kun haarukassa on monta sataa kiloa painava tavara, voisi tapaturmassa sattua pahasti.

Logistiikka-alalla tapahtuu vuosittain vakavia tapaturmia yli 500. Se on valtava määrä, melkein yhtä paljon kuin tapaturma-alttiilla rakennusalalla.

”Tavoitteeni on, että meiltä lähtevillä opiskelijoilla ovat turvallisuusasiat niin hyvin hallussa, ettei niitä sattuisi heistä kellekään”, Yli-Hakula sanoo.

Hän tenttaa siksi Epäilykseltä tarkkaan, miksi mikäkin asia tehdään. Epäilys ei kyselyistä hätkähdä. Hän on tehnyt näyttöjä ennenkin ja tottunut paljon isompiin ajoneuvoihin.

Epäilys ehti valmistua juuri yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi, kun hänelle yllättäen puhkesi epilepsia. Ajokortti lähti sairauden takia hyllylle, ja hänen oli mietittävä itselleen uusi ala. Varastonhoitajaksi valmistutaan niin ikään logistiikka-alalta, joten se oli luonteva valinta.

Rauhallisuus näkyykin, kun Epäilys käsittelee trukkia, Yli-Hakula kiittelee.

”Pää liikkuu kivasti, ettet luota vain peileihin vaan havainnoit ympäristöä koko ajan.”

Sitten on aika näyttää kuormalavan pinoamista. Painavien isojen asioiden pinoaminen ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Pieninkin heitto voi kertautua ja lopulta kaataa pinon, jos se ei ole vakaa.

Epäilykseltä se sujuu kuitenkin helposti. Hän siirtää varmasti sihdaten trukilla 800 kiloa painavan lavan toisen päälle. Lavan pienestä huojunnasta näkee, että se on painava.

Yli-Hakula kertoo tuntevansa ammatillista ylpeyttä, kun oppilas tekee nätin pinon.

”Kyllä se joka kerta sykähdyttää lämpimästi, kun ammattitaito näkyy”, hän sanoo.

Logistiikka-alalla moni taito on usein sellainen, jota ei huomata hommien sujuessa vaan vasta sitten, jos näin ei ole, hän sanoo.

Janna Leino valmistautuu asiakkaiden saapumiseen ravintola Sue Ellenissä.

Ravintola Sue Ellenissä Helsingin keskustassa on torstaina alkuillasta vasta muutama asiakas. Edeltävänä viikonloppuna on ollut vappu ja seuraavana äitienpäivä. Kahden juhlapäivän välillä on arki-iltaisin hieman hiljaisempaa.

Pöytävarauksissa on pääosin työ- ja bisnesseurueita. Sinebrychoffin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Marja-Liisa Weckström on tuomassa asiakkaita illallistapaamiseen.

Tarjoilijaopiskelija Janna Leino saa tehtäväkseen huolehtia seurueen tarjoilusta. Leino suorittaa Perhon liiketalousopistossa tarjoilijan tutkintoa ja työskentelee Sue Ellenissä oppisopimuksella.

Hänen on määrä tänä iltana antaa annosruokien ja juomien tarjoilun näyttö, joka on viimeinen pakollinen osa tutkintoa. Leinon suoritusta arvioi illan aikana hänen työpaikkaohjaansa ravintolapäällikkö Jenna Naukkarinen.

”Onko kaikki hyvin”, Naukkarinen tarkastaa, kun Leino valmistautuu vastaanottamaan illallisseuruetta. Leino on leikannut leivät leipäkoriin valmiiksi ja täyttää parhaillaan vesipulloja.

”Kuplat ovat lopussa”, Leino huomaa. Säiliö on vaihdettava, ja sitä Leino ei ole päässyt aikaisemmin harjoittelemaan. ”Haluatko, että näytän”, Naukkarinen kysyy.

Se, että kyseessä on Leinon näyttö, ei näy asiakkaille mitenkään. Leinon on oltava yhtä ammattimainen kuin alalla jo pitkään toimineet konkarit. Neuvoja voi työn lomassa aina kysyä kollegoilta.

Tarjoilijan ammattitaito on pitkälti tilannetajua. On huomattava, milloin on aika tuoda seuraava annos tai jos joku asiakas kaipaa enemmän omaa rauhaa.

Uransa alussa oleva Leino käyttää tilausten tukena muistilistaa. Joskus on käynyt niinkin, että hän on vahingossa vienyt pöytään väärät annokset.

”Näin käy varmaan jokaiselle uran alussa. Sitten pitää osata pahoitella ja korjata tilanne mahdollisimman tyylikkäästi”, Naukkarinen sanoo.

Janna Leino ojentaa ruokalistoja Christian Hickeylle ja Marja-Liisa Weckströmille.

Jenna Naukkarinen näyttää Janna Leinolle, miten kuplalaitteen kaasusäiliö vaihdetaan.

Janna Leino kirjoittaa itselleen muistilistan asiakkaiden tilauksesta. Sen hän tekee yleensä tiskillä vasta tilauksen oton jälkeen.

Näytön jälkeen on tavallisesti arviointikeskustelu, johon osallistuvat sekä opettaja että työelämän edustaja.

Perhossa näytöt annetaan useamman työpäivän aikana, sillä yhdessä työvuorossa ei välttämättä pysty kaikkea osaamista näyttämään. Arviointikeskustelu järjestetään, kun kaikki näyttöön vaadittavat taidot on voitu osoittaa.

Keskustelussa käydään läpi koulutuksen ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ja arvioidaan, onko opiskelija jo saavuttanut tavoitteeksi asetetun osaamisen vai tarvitseeko hän vielä aikaa oppimiseen.

Myös opiskelijalle annetaan mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Leino sanoo sen olevan hänelle vaikeinta.

”Olen niin itsekriittinen, ja mietin aina, mitä voisin tehdä paremmin”, Leino sanoo.

Stadin ammattipiston Sami Yli-Hakula suosittelee sitä, että arviointikeskustelu pidetään yhdessä heti näytön jälkeen.

”Parhaimmillaan niistä saavat paljon irti sekä opiskelija, työpaikkaohjaaja että myös opettaja”, Yli-Hakula kertoo.

Ville Epäilys on näytön jälkeen tyytyväinen. ”Ihan hyvin meni”, hän arvioi omaa suoritustaan.

Arviointikeskustelussa Yli-Hakula nostaa esiin muutamia huomioita asioista, joita voisi vielä tarkentaa.

”Isolta osin hommat on kuitenkin sinulla jo hyvin hallussa”, Yli-Hakula kiittelee. Työpaikkaohjaaja Timo Hietanen komppaa.

Lehtori Sami Yli-Hakula (vas.) ja Timo Hietanen (oik.) juttelevat Ville Epäilyksen kanssa tämän arviointikeskustelussa näytön jälkeen.

Oikaisu 18.5.2022 kello 10:22 Toisin kuin jutussa aiemmin kirjoitettiin Janna Leino opiskelee Perhon liiketalousopistossa, ei Perhon ravintolakoulussa, joka on koulun aiempi nimi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat