”Elämä oli vähän tyhjää” – Koronapandemia leimasi Cecilia Sippolan liki koko ylä­aste­aikaa

Nuoret kertoivat ministereille, millaiset jäljet koronapandemia ja rajoitukset jättivät heidän arkeensa, opintoihinsa, työmahdollisuuksiinsa ja hyvinvointiinsa.

Nyt peruskoulunsa päättävä Cecilia Sippola oli seitsemännellä luokalla, kun pandemia alkoi.

6.5. 16:48

Satsauksia nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, kasvokkaista kohtaamista sekä nuorten kulttuurin tukemista sekä luottamusta tulevaisuuteen.

Muun muassa näitä toiveita nuoret esittivät opetusministeri Li Andersonille (vas) ja ja tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkoselle (kes).

Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä nuorten hyvinvointiseminaarissa perjantaina kuultiin nuorten kokemuksia siitä, miten koronapandemia vaikutti heidän arkeensa, opintoihinsa, työmahdollisuuksiinsa ja hyvinvointiinsa, ja millaisen jäljen pandemia jätti heihin. Seminaari järjestettiin ministerien aloitteesta.

”Nyt kun kriisi on väistymässä on tärkeää kuulla ja arvioida myös nuorten näkökulmasta, mitä tehtiin oikein ja mitä olisi voitu tehdä paremmin”, sanoi Andersson.

Helsinkiläinen Cecilia Sippola, 15, kertoi seminaarin paneelissa, että koronapandemia leimasi ison osan hänen yläasteaikaansa.

Sippola käy yhdeksättä luokkaa Åshöjdens grundskolanissa Helsingissä. Hän oli seitsemännellä luokalla pandemian alkaessa.

”Elämä oli vähän tyhjää, kun ei pääsyt näkemään kavereita ja se otti koville erityisesti tämän ikäisenä”, Sippola kertoi.

Hän kertoi, että epävarmuus kaikesta vaikutti myös nuorten suhtautumiseen tulevaisuuteen.

”Sitä tietyllä tavalla tottui siihen, että kun suunniteltiin jotain tapahtumaa vaikka vuoden päähän, se voi kuitenkin peruuntua”, hän kuvasi.

Sama epävarmuus leimaa osan nuorista suhtautumista tulevaisuuteen yhä.

”Moni vain pyörittelee silmiään, jos puhutaan tulevista tapahtumista, sillä ajatellaan, että kaikki voi yhä peruuntua.”

Nuoret muistuttivat seminaarissa kuitenkin, että nuorten tilanteet korona-aikana vaihtelivat suuresti. Osalla oli myös positiivisia kokemuksia.

Patrik Tanner valmistui koronapandemia alkaessa matkailualalta. Nyt hän opiskelee baarimestariksi Omniassa.

Patrik Tanner, 20, suorittaa Omniassa parhaillaan baarimestarin erikoisammattitutkintoa. Koronapandemian alussa hän oli juuri viimeistelemässä kaksoistutkintoaan matkailualan ammattitutkinnosta.

”Pandemia alkoi kesken ylioppilaskirjoituksen ja töistä tuli lomautukset, mutta lähdin suorittamaan samantien asepalvelusta, mistä tuli lopulta itselleni tosi positiivinen kokemus”, Tanner kertoo.

”Samalla tiedän, että monella muulla tilanne ei näyttäytynyt näin.”

Tanner toimii nyt myös Suomen ammattiin opiskelevien liiton Sakki ry:n toisena varapuheenjohtajana.

Hän pitää huolestuttavana, että ammattikoulubarometrin mukaan niiden ammattikoululaisten määrä, jotka eivät koe kuuluvansa kouluyhteisöön, on kasvanut verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan.

”Yhteisöllisyyttä ja yleistä luottamusta on vaikea kasvattaa”, Tanner sanoo. ”Monen tunteet yksinäisyydestä lisääntyivät.”

Silvia Flink, 17, kertoi paneelikeskustelussa, että ei aluksi kokenut pandemiaa yhtä raskaana kuin myöhemmin.

Silvia Flink kertoi kokeneensa etäopetuksen lukiossa paljon rankempana kuin yläasteella. ”Opettajat tuntuivat olettavan, että siihen oli jo totuttu ja se sujuisi jo opiskeljoilta helposti”, Flink kertoi.

Flink opiskelee toista vuotta lukiota Keski-Pohjanmaalla Perhon lukiossa. Hän oli yhdeksännellä luokalla ja päättämässä peruskouluaan, kun pandemia alkoi.

”Etäopiskelujakso ei yhdeksännellä tuntunut yhtä vaikealta kuin myöhemmin lukiossa. Lukiossa opiskelu on vaativampaa ja etäopiskelu ei motivoinut yhtä hyvin”, Flink kertoi.

Rajoitukset kohtelivat eri puolilla asuvia opiskelijoita myös eri tavalla, Flink muistutti. Perhon lukiossa etäopiskelua oli rajoitusten takia vähemmän kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Sen sijaan nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin rajoitukset iskivät myös Perhossa, Flink kertoi.

”Pienemmällä paikkakunnalla nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat suhteessa muutenkin rajalliset, joten kun ne suljettiin, se tuntui erityisen rankalta”, Flink kertoi.

Päättäjiltä nuoret toivoivat ennen kaikkea satsauksia nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

”Esimerkiksi meidän koulultamme terveydenhoitaja oli siirretty antamaan rokotuksia. Myös kuraattorille oli vaikea saada aikoja ja ne järjestettiin etänä”, Sippola kertoi.

Kaikki kolme kertoivat, että pandemia-aika myös opetti myös taitoja Cecilia Sippola kertoi oppineensa itsenäisyyttä.

”Etäopiskelun myötä omasta opiskelusta oli pakko ottaa vastuuta. Toisaalta se ei varmasti kaikkein nuorimmille ollut niin hyvä asia, sillä he eivät olleet siihen yhtä valmiita.”

Silvia Flink kertoi oppineensa elämään enemmän hetkessä. Urheiluharrastusten jäädessä tauolle hän kertoi keksineensä uusia tapoja harrastaa liikuntaa.

Patrik Tanner kertoi oppineensa arvostamaan läsnäoloa. ”Kun etäopetuksesta palattiin lähiopetukseen, moni fiilisteli spontaanisti sitä, että onpa ihana nähdä ihmisiä kasvokkain”, Tanner kertoi.

Mieli ry:n johtaja Meri Larivaara muistutti kommenttipuheenvuorossaan, että päättäjien, kasvattajien kuin nuoria lähellä olevien aikuisten on tärkeää tukea nuorten uskoa tulevaisuuteen.

Larivaaran mukaan nykynuoret elävät nuoruudessaan kolme kriisin aikaa, jota ovat varjostaneet kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja ympäristöuhasta, koronapandemia sekä viimeisimpänä Ukrainan sota sekä sen seuraukset.

”Ei ihme, että tulevaisuus voi tuntua nuorista arvaamattomalta ja uhkaavalta”, Larivaara sanoi.

”Aikuisten tehtävä on valaa nuoriin tulevaisuuden toivoa.

Silvia Flink, Cecilia Sippola ja Patrik Tanner veivät nuorten terveisiä koronarajoituksista ministereille.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat