”En suostu olemaan pelkkä viikon­loppu­faija”, sanoo espoolainen Matti, jonka talouden lasten vuoro­asuminen suisti kaaokseen

Vuoroasuminen vaikuttaa vanhemman oikeuteen saada erilaisia etuuksia, ja monilla perheillä on ongelmia palveluiden kanssa.

Espoolainen Matti kertoo joutuneensa pyytämään taloudellista tukea perheeltään sekä muilta läheisiltä.

14.5. 2:00 | Päivitetty 14.5. 8:45

Koulu- tai päiväkotipaikan valikoituminen, koulukyydin järjestyminen, asumistuen saaminen sekä taloudelliset syyt vaikuttavat siihen, missä lapsi on vanhempien eron jälkeen kirjoilla eli kenen luona lapsen ilmoitetaan asuvan.

Tämä käy ilmi Suomen Uusperheiden Liiton (Supli) tuoreesta kyselystä, jonka alustavia tuloksia esiteltiin tiistaina eduskunnan Monimuotoiset perheet -tukiryhmän tilaisuudessa.

Vuoroasuminen eron jälkeen yleistyy, mutta palvelujärjestelmä ei tunnista perheiden rakenteita, sanoo Suplin toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo.

”Vanhemmilla olisi suuremmat valmiudet yhteistyövanhemmuuteen, mutta perheiden tukipalvelut ja etuudet eivät tunnusta jaettua vanhemmuutta.”

Yksi epäkohdista on esimerkiksi se, ettei lapsella voi olla kahta virallista osoitetta.

Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan paitsi erilaisten tukipalveluiden saamiseen ja palvelumaksuihin myös lasta koskeviin etuuksiin kuten asumis- ja toimeentulotukeen, jotka määräytyvät kirjoilla olon perusteella.

Suplin kyselyyn vastasi huhti–toukokuun vaihteessa 205 vuoroasuvan lapsen vanhempaa.

Vastaajien mukaan yleisin ongelma liittyi tiedonsaantiin sekä vuoroasuvan lapsen koulukuljetukseen. Oikeus koulukyytiin määräytyy tavallisesti vain siitä kodista, jossa lapsi on kirjoilla, vaikka lapsi tosiasiallisesti asuisi vuorotellen kahdessa eri kodissa.

Esimerkiksi raisiolaisen Hanna Mattilan 12- ja 15-vuotiaat tyttäret asuvat yhtä paljon äitinsä uusperheen luona Raisiossa kuin isänsä luona Mynämäellä. Koulua he käyvät Mynämäellä.

Koulumatkaa kertyy Raisiosta vajaat 25 kilometriä. Siihen he eivät kuitenkaan saa mitään tukea kummaltakaan kunnalta.

Koulukyydeistä kertyy Mattilan mukaan maksettavaa noin 200 euroa kuussa. Se tekee ison loven lastenhoitajana työskentelevän Mattilan talouteen.

Lapsilisät tulevat ex-puolisoiden yhteisellä sopimuksella Mattilalle, mutta ne kuluvat käytännössä kokonaan tytärten bussilippuihin.

Kun Mattila ja hänen entinen puolisonsa erosivat, oli yhteinen päätös, että tyttäret jäivät kirjoille isänsä luo. Näin tyttöjen koulu pysyi samana.

Se kuitenkin tarkoitti, että isästä tuli niin kutsuttu lähivanhempi ja Mattilasta etävanhempi. Tosin Mattila ei termistä pidä.

”Minä olen tyttärilleni ihan yhtä läheinen vanhempi”, hän sanoo.

Mattilan entinen puoliso on ehdottanut, että lapset siirrettäisiin kirjoille Mattilan luokse, jotta heillä olisi mahdollisuus saada tuettu koulukuljetus kouluun, mutta tällöin lapset olisivat joutuneet vaihtamaan koulua Mynämäeltä Raisioon.

"Sitä emme halunneet, sillä heillä ovat kaikki kaverisuhteet ja tuttu koulu Mynämäellä”, Mattila sanoo.

Hanna Mattilan 12- ja 15-vuotiaat tyttäret asuvat hänen luonaan vuoroviikoin. Koska hän on etävanhempi, hän ei saa lapsista mitään tukia, mikä ajaa uusperheen talouden ahtaalle. Uusperheeseen kuuluu lisäksi Mattilan nykyisen miehen kaksi lasta Fin Holmberg, 9, (edessä) sekä Ask Holberg, 6, sekä yhteinen kuopus Ebbe Holberg, 1,5.

Suomessa vajaat 30 prosenttia erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona, käy ilmi Kelan tutkimusyksikön vuonna 2020 tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan vuoroasuminen on tavallisempaa, jos vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja tai hyvin toimeentulevia.

Lue lisää: Kolmannes eroperheiden lapsista asuu kahdessa kodissa vuorotellen: useimmiten lasten vuoroasumiseen päätyvät korkeakoulutetut ja suurituloiset vanhemmat

Tutkimuksessa oli viitteitä siitä, että vuoroasuminen voisi olla mahdollista useammalle lapselle, mikäli se huomioitaisiin molempien vanhempien tuissa, kertoo Kelan erikoistutkija Ella Sihvonen. Tutkimuksessa yksittäisistä etuuksista nousi esille asumistuki.

”Vanhempi saattoi huolehtia siitä, vuoroasuminen voi harventua tai loppua kokonaan lapsen kasvaessa, mikäli vanhemmalla ei ole varaa riittävän isoon asuntoon”, Sihvonen kertoo.

Etuuksien lisäksi vuoroasuminen vaikutti myös palvelujen saamiseen. Etävanhempi jää myös usein ilman lapsiperheille tarkoitettuja palveluja kuten perheneuvolaa.

Vaikka Matin luona asuu joka toinen viikko kuusi lasta, ei tätä huomioida etuuksissa tai ulosoton suojaosuudessa.

Espoolainen Matti on kolmen lapsensa vuoroviikkoisä. Hän ei lasten yksityisyyden vuoksi halua esiintyä jutussa nimellään. Lisäksi uusperheeseen kuuluvat hänen nykyisen puolisonsa kaksi lasta sekä pariskunnan yhteinen lapsi.

Noin kuusi vuotta sitten rakennusalalla työskentelevän Matin yritys teki konkurssin verovelkojen vuoksi. Koska kyseessä oli toiminimi, velat erääntyivät henkilökohtaisiksi saataviksi ja hän maksaa niitä nyt ulosoton kautta takaisin.

Vaikka Matin luona asuu joka toinen viikko kuusi lasta, ei tätä huomioida kuitenkaan ulosoton suojaosuudessa.

”Ulosotto ei ota huomioon kolmikkoa, koska he ovat kirjoilla muualla”, Matti sanoo.

Entisen puolisonsa kanssa Matti on käynyt oikeutta elatusmaksuista ja lasten asumisesta. Koska lapset eivät ole kirjoilla hänen luonaan, myöskään oikeusaputoimisto ei ole huomioinut menoissa lapsia.

”Maksan elatusmaksuja, vaikka tuloni ovat olleet lähivanhempaa pienemmät”, Matti kertoo.

Asumistukea hän ei saa, koska ne menevät lasten kirjoilla olon perusteella lähivanhemmalle.

”Taloudellisesti minulla ei olisi varaa tähän vuoroviikkojärjestelyyn, mutta olen tehnyt erotessa jo päätöksen, että en suostu olemaan pelkkä viikonloppufaija”, Matti sanoo.

Koska välit entiseen puolisoon eivät ole hyvät, on lapsille jouduttu hankkimaan kaikki samat harrastusvälineet tuplana.

”En halua, että lapset joutuisivat tinkimään harrastusmahdollisuuksista meidän aikuisten huonojen välien takia”, Matti sanoo.

Taloushuolet ovat Matin mukaan jatkuva stressin aihe. Rakennusalalla olevana hänen olisi mahdollista tehdä enemmänkin töitä, mutta kaikki ylimääräinen palkka menisi joka tapauksessa ulosottoon eikä kohentaisi perheen toimeentuloa.

Hän kertoo, että asumismenoissa voisi tulla säästöä, mikäli perhe muuttaisi kauemmaksi halvemman asunnon perässä, mutta hän on halunnut asua lähellä lapsiaan. Myös asunnon on hänen mielestään oltava sellainen, jossa kaikki lapsetkin mahtuvat asumaan.

”Sillä on iso vaikutus siihen, miten he tuntevat asunnon kodikseen”, Matti sanoo.

Hän kertoo saaneensa taloudellista tukea perheeltään sekä muilta läheisiltä.

”Siitä olen ollut todella kiitollinen. Kunhan ulosoton velat saan maksettua, alan sitten maksaa näitä velkoja pois”, Matti sanoo.

Noin kolmasosa lapsista asuu kahdessa kodissa

  • Noin 280 000 lasta asuu pysyvästi toisen vanhempansa kanssa. Vajaa kolmasosa erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona.

  • Yleisintä vuoroasuminen on 3–12-vuotiailla lapsilla.

  • Vuoroasumisesta puhutaan lapsenhuoltolain mukaan silloin, kun lapsi asuu etävanhemman kodissa vähintään 40 prosenttia asumisajastaan.

  • Lapsen vuoroasuminen ja sosiaaliturva -tutkimuksessa vuoroasuminen määriteltiin järjestelyksi, jossa lapsi asuu etävanhemman luona vähintään 12 yötä kuukaudessa. Lapsi on kuitenkin aina kirjoilla yhdessä pääasiallisessa osoitteessa

Lähde: Kela

Hanna Mattila ei pidä termeistä etävanhempi tai lähivanhempi. ”Lapsille olemme yhtä läheisiä vanhempia”, hän sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat