Monikulttuurisuuskasvatus voi kääntyä tarkoitustaan vastaan, sanoo uusi väitöstutkimus – "Pelkkä hyväntahtoisuus ei riitä"

Maahanmuuttaja ja suomalainen nähdään koulujen monikulttuurisuuskasvatuksessa usein toistensa vastakohtana.

Jos monikulttuurisuuskasvatus keskittyy vain maahanmuuttajina pidettyihin oppilaisiin, se voi kääntyä tarkoitusta vastaan, toteaa tuore väitöstutkimus.

8.5. 8:05 | Päivitetty 8.5. 14:11

Maahanmuuttaja ja suomalainen nähdään toistensa vastakohtana suomalaisessa monikulttuurisuuskasvatuksessa, kertoo tuore väitöstutkimus.

Sen mukaan monikulttuurisuuskasvatus on usein keskittynyt maahanmuuttajina pidettyihin oppilaisiin. Vaikka tarkoitus voi olla lisätä ymmärrystä eri kulttuureja kohtaan, se voi kääntyä tarkoitusta vastaan.

Ei-valkoiseksi rodullistetut oppilaat tai maahanmuuttajina ja ei-suomalaisina pidetyt oppilaat ovat edelleen usein marginalisoituja tai rasismin uhreja.

”Tarkoitus voi olla hyvä, mutta se voi eriarvoisuuden sijaan pikemminkin alleviivata oppilaiden välisiä eroja. Pelkkä hyväntahtoisuus ei riitä”, sanoo aihetta tutkinut Ida Hummelstedt.

Perjantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan Hummelstedt tarkasteli monikulttuurisuuskasvatuksen käytäntöjä opettajankoulutuksessa ja kouluissa.

Monesti kyse on hänen mukaansa nyansseista. Esimerkiksi eräässä hänen havainnoimassaan tilanteessa oppilaita, jotka nähtiin monikulttuurisina, ja samalla ei-suomalaisina, pyydettiin kuvaamataidon tehtävässä hyödyntävänsä omaa kulttuurista taustaansa työhön.

”Helposti odotetaan, että heidän, jotka eivät kuulu suomalaisuuden normiin, kuuluu tarjota moninaisuutta muille”, Hummelstedt sanoo.

Luokanopettajana itsekin aiemmin työskennellyt Hummelstedt ymmärtää, ettei monikulttuurisuuskasvatus ole opettajille aina helppoa.

”Esimerkiksi koulukirjoissa tai muissa järjestöjen tuottamissa materiaaleissa saatetaan kertoa stereotyyppisesti, millaista elämä on jossain toisessa maanosassa, mutta materiaalia, jossa keskityttäisiin normien purkamiseen on vähän.”

Hummelstedtin mukaan monet opettajat myös pelkäävät, miten puhua eriarvoisuuksista tai rasismista oppilaiden kanssa.

Eriarvoisuutta tuottavia rakenteiden ja käytäntöjen purkamiseen ei hänen mukaansa kuitenkaan riitä se, että pelkästään tunnistetaan moninaisuus, vaan monikulttuurisuuskasvatuksen on oltava selkeästi antirasistista. Sitä varten opettajat tarvitsevat kuitenkin lisää koulutusta.

"Opettajat tarvitsevat koulutusta kriittisessä, normeja, valtaa ja etuoikeuksia koskevassa reflektoinnissa voidakseen keskustella näistä aiheista oppilaiden kanssa”, Hummelstedt toteaa.

Ida Hummelstedt

Stereotypiat monikulttuurisuudesta vaivaavat myös opettajankoulutusta. Osana tutkimustaan Hummelstedt tarkasteli tutkimuksessaan myös opettajankoulutuksen politiikkadokumentteja sekä haastatteli opettajankouluttajia. Niissä monikulttuurisuus nähtiin usein ongelmana tai uhkana.

Viime vuosina yliopisto-opettajana itsekin toimineen Hummelstedtin mukaan myös opettajankouluttajien olisi kriittisesti reflektoitava osallisuuttaan epäoikeudenmukaisuuden uusintamisessa ja toimittava tietoisesti sen purkamiseksi.

Hummelstedtin väitös Acknowledgning diversity but reproducing the Other: A critical analysis of Finnish multicultural education tarkastettiin perjantaina 6.5. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat