KKO:ssa kuultiin loppu­lausunnot Kittilän virka­rikos­jutussa – Syyttäjät: Jutussa kyse rakenteellisesta korruptiosta

Syyttäjien mukaan Kittilän kuntapäättäjät suosivat hissiyhtiön toimitusjohtajaa kunnan edun kustannuksella. Syytetyt sanovat, että tutkintapyynnön peruminen toimitusjohtajasta oli nimenomaisesti kunnan etu.

Kittilän kunnantalo tammikuussa vuonna 2018. Syyttäjien mukaan Kittilän kuntapäättäjät syyllistyivät virkarikokseen, kun nämä päättivät perua kunnan­johtajan tekemän tutkinta­pyynnön kunnan enemmistö­omisteisen hissiyhtiön toimitusjohtajasta.

4.5. 16:18

Korkeimmassa oikeudessa (KKO) kuultiin keskiviikkona loppulausunnot Kittilän kunnan virkarikosjutussa. Syyttäjien mukaan jutussa on kyse rakenteellisesta korruptiosta ja KKO:n tulevalla päätöksellä on laajaa merkitystä.

”Korostamme, että jutulla ei ole merkitystä vain Kittilälle, vaan tämä koskee aivan kaikkia luottamus­henkilöitä ja kunnissa ja hyvinvointialueilla tulevaisuudessa tehtäviä päätöksiä”, syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen sanoi loppulausunnossaan.

Syyttäjien mukaan Kittilän kuntapäättäjät syyllistyivät virkarikokseen, kun nämä päättivät perua kunnanjohtajan tekemän tutkintapyynnön kunnan enemmistöomisteisen hissiyhtiön toimitusjohtajasta. He katsovat, että kunnanhallituksen päätös oli puolueellinen ja sen tarkoitus oli hyödyttää toimitusjohtajaa kunnan edun kustannuksella.

Kuntapäättäjien ei väitetä itse hyötyneen asiassa.

”Emme väitä, että kyse olisi esimerkiksi lahjontarikoksesta. Korruptio ilmenee myös suosimisena. Tällainen rakenteellinen korruptio on vaikeammin havaittavaa ja sitä esiintyy usein juuri viranomaisten ja liike-elämän rajapinnassa, kuten tässä jutussa voidaan havaita”, Junnikkala-Heikkinen sanoi.

Syyttäjien mukaan Kittilässä tiettyjä henkilöitä on nostettu lain yläpuolelle, kun taas lainvastaisuuksiin ja epäselvyyksiin puuttuneita henkilöitä on painostettu ja jopa uhkailtu.

”Voidaan perustellusti kysyä, perustuuko Lapin-matkailun menestys siihen, ettei mahdollisiin laittomuuksiin ja epäselvyyksiin puututa eikä niitä selvitetä? Meistä näin ei voi olla.”

Jutussa on kyse tapahtumista, joista Kittilän monipolvinen ja useaan kertaan tuomioistuimissa käsitelty kuntakriisi sai alkunsa.

Kittilän silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä teki vuoden 2013 lopulla tutkintapyynnön kunnan enemmistöomisteisen Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta, koska tämä oli vuotanut hissivalmistajalle toisen tarjouskilpailuun osallistuneen valmistajan luottamuksellista tarjoustietoa.

Kuntapäättäjät peruivat Mäkelän tutkintapyynnön ja antoivat hissiyhtiölle omistajaohjausta, jonka mukaan projektipäälliköksi siirretty Palosaari oli syytä palauttaa toimitusjohtajan tehtävään, kuten tapahtui. Sittemmin kunnanvaltuusto irtisanoi Mäkelän luottamuspulaan vedoten. Korkein hallinto-oikeus totesi Mäkelän potkut laittomiksi kesällä 2016.

Kuntapäättäjien virkarikossyytteitä on käsitelty aiemmin Lapin käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa, jotka molemmat hylkäsivät syytteet. Käräjä- ja hovioikeus katsoivat, etteivät kuntapäättäjät syyllistyneet virkarikoksiin peruuttaessaan Mäkelän tekemän tutkintapyynnön. Niiden mukaan Mäkelän kohtelu ei myöskään ollut rikollista.

Syyttäjät vaativat KKO:ssa kunnanhallituksen jäsenille ja varajäsenille rangaistusta ensisijaisesti virka-aseman väärinkäyttämisestä. Seitsemälle syytetylle vaaditaan sakkoja ja kunnanhallituksen puheenjohtajana aikanaan toimineelle miehelle ehdollista vankeutta. He kaikki kiistävät syytteet.

Syytettyjen mukaan entinen kunnanjohtaja Mäkelän tekemälle tutkintapyynnölle ei ollut riittävästi perusteita eivätkä he rikkoneet lakia sen peruessaan. Heidän mukaansa Mäkelän olisi joka tapauksessa pitänyt tuoda päätös tutkintapyynnön tekemisestä kunnanhallituksen päätettäväksi.

”Mäkelän tekemä tutkintapyyntö on oiva esimerkki rakenteellisesta korruptiosta: se tehtiin pienessä piirissä salaa luottamusmiehiltä ja demokraattiselta päätöksenteolta. Ei tehty minkäänlaista harkintaa tai selvitystä siitä, mitä tutkintapyyntö aiheuttaa hissiyhtiön toiminnalle ja erityisesti sen taloudelle”, sanoi kahta syytettyä edustava asianajaja Olli Sipola loppulausunnossaan.

Syytettyjen mukaan tutkintapyynnön peruminen oli nimenomaisesti kunnan etu. He ovat perustelleet päätöstä muun muassa Palosaaren merkityksellä Leville laajemmin sekä mainehaitalla, joka tutkintapyynnöstä koitui Leville ja sen matkailulle.

”Levin kehitys ei liittynyt vain hissiyhtiöön vaan siihen, että majoituspaikat lisääntyvät, mitä kautta kävijämäärät ja liiketoiminta kasvavat. Tällainen edellyttää yrittäjien välistä yhteistyötä, jonka takuumiehenä Palosaari nähtiin. Oli hyvinkin kunnan edun mukaista, että Palosaari jatkoi hyvää työtään Levillä”, Sipola sanoi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat