Suomen ilma­tilaa epäillysti loukannut venäläis­kopteri on ”tavattoman käyttö­kelpoinen", kertoo Ilma­voimien entinen lentäjä

Ilmavoimien entisen helikopterilentäjän Veikko Vanan mukaan epäillyn ilmatilaloukkauksen suorittanut kopteri on ”periaatteessa kuljetushelikopteri”, mutta venäläiset ovat asentaneet niihin myös erilaisia sotilasvarusteita.

Ilmatilaloukkauksesta epäilty Mi-17-tyyppinen helikopteri on Venäjällä yleisesti käytössä. Kuva Syyriasta vuodelta 2020.

5.5. 15:35 | Päivitetty 5.5. 16:17

”Tuntuu hassulta, että ihan puhtaasta vahingosta olisi kysymys”, sanoo Ilmavoimien entinen helikopterilentäjä ja nykyinen lentokouluttaja Veikko Vana.

Puolustusministeriö tiedotti keskiviikkona, että venäläisen valtionilma-aluksen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa keskiviikkona aamupäivästä.

Epäilty ilmatilaloukkaus tapahtui itärajalla Kesälahden ja Parikkalan alueella. Puolustusministeriön viestintäpäällikön Kristian Vakkurin mukaan epäilty ilmatilaloukkaus tapahtui kello 10.40. Kyseessä oli Mi-17-helikopteri.

Lue lisää: Venäläisen kuljetus­helikopterin epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa – kyseessä toinen kerta tänä vuonna

Mi-17-kopterit ovat kuljetushelikoptereita, joita voidaan käyttää myös rynnäkkö- ja ampumistarkoituksiin.

Vastaavia koptereita ei ole Suomessa käytössä. Mi-17-mallin edeltäjät, Mi-8-kuljetushelikopterit, palvelivat Puolustusvoimissa 1970-luvulta vuoteen 2010 saakka.

Emme myöskään tiedä, minkälainen varustus kopterissa on ollut ja onko mukana ollut esimerkiksi tiedusteluvarusteita.

Näitä helikoptereita myös Vana on lentänyt sekä palvelusaikanaan että reservin kertausharjoituksissa.

”Mi-17 on tietysti uudempi ja hyvin autopilottimaistunut versio. Mutta molemmat ovat hyvin tyypillisiä, normaaleja helikoptereita.”

Vanan mukaan epäillyn ilmatilaloukkauksen suorittanut kopteri onkin ”periaatteessa kuljetushelikopteri”, mutta venäläiset ovat asentaneet niihin myös erilaisia sotilasvarusteita, kuten raketti- ja ohjustelineitä.

”Mi-17 on tavattoman käyttökelpoinen ja Venäjällä eniten valmistettu helikopteri, mikä on ollut kuljettamistehtävien lisäksi myöskin sotilaallisessa käytössä”, Vana kertoo.

”Lisätankin avulla sillä on reilu kolme tuntia lentoaikaa lentonopeuden ollessa yleensä 180–200 kilometriä tunnissa.”

Ilmatilaloukkauksesta epäilty kopteri oli Suomen puolella noin 4–4,5 kilometrin päässä rajalta. Puolustusministeriön Vakkuri ei keskiviikkona kertonut, kauanko helikopteri oli Suomen puolella.

Vana pitää epätodennäköisenä, että näin pitkälle rajan yli menevässä ilmatilan loukkauksessa olisi kyse helikopterin eksymisestä.

”En tosin tiedä, millainen suunnistusautomatiikka venäläisillä on nykyään käytössä. Mutta hyvin pitkälle gps:n käyttöön lentäminen nykyisin perustuu.”

Toisin kuin Vanan palvelusaikana, itse lentämistä ei nykyisin hoideta manuaalisesti, vaan autopilottimaisesti leijunta-automaatin avulla.

”Helikopterit pitävät itse autopilotilla hyvin tarkan paikan leijunnassa.”

Tarkempaa syytä epäilylle ilmatilan loukkaukselle Vana ei rupea spekuloimaan.

”Vaikea sitä on sanoa. Emme myöskään tiedä, minkälainen varustus kopterissa on ollut ja onko mukana ollut esimerkiksi tiedusteluvarusteita”, Vana sanoo.

Kyseessä on jo toinen kerta tänä vuonna, kun venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa. Huhtikuun alussa puolustusministeriö tiedotti ilmatila­loukkaus­epäilystä Suomenlahdella Porvoon edustalla.

Viikonloppuna myös Ruotsi ja Tanska tiedottivat venäläiskoneen loukanneen maiden ilmatilaa.

Ennen tätä vuotta venäläinen valtioilma-alus oli epäillysti loukannut Suomen ilmatilaa heinäkuussa 2020.

Suomen ilmatilaa ovat loukanneet myös muut kuin Venäjän valtioilma-alukset.

Vuonna 2020 Venäjän lisäksi Suomen ilmatilan epäiltyjä loukkauksia raportoitiin yhteensä neljä. Venäjän lisäksi epäiltyjä loukkauksia kirjattiin Saksalta yksi ja Ruotsilta kaksi.

Piikkinä tilastoista nousee esiin vuosi 2014, jolloin venäläisten valtioilma-aluksien epäiltyjä ilmatilan loukkauksia raportoitiin yhteensä viisi.

Puolustusministeriön Vakkuri ei ota kantaa, vaikuttiko Venäjän Krimin miehitys vuonna 2014 kohonneeseen ilmatilan loukkausepäilyjen määrään.

Vakkuri ei myöskään lähde spekuloimaan, lisääntyykö ilmatilaloukkausten määrä tulevaisuudessa kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen takia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat