Verottajalle moitteet: Kohteli oikeus­asiamiehen mukaan asiakkaita eriarvoisesti ja pimitti tietoa laillisuusvalvojalta

Verottaja ei toimittanut oikeusasiamiehelle kaikkia olennaisia tietoja verokatujia koskevan kanteluasian käsittelemiseksi. Virkamiehet pohtivat myös joidenkin asiakkaiden eriarvoista kohtelua.

Ulkomaille varojaan piilottaneita ilmoittautui verottajalle sen jälkeen, kun valtioiden välistä tietojenvaihtoa oltiin parantamassa.

5.5. 11:40 | Päivitetty 5.5. 12:04

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on antanut verohallinnolle moitteita tietojen pimittämisestä. Verohallinto ei kertonut kaikkia olennaisia tietoja, kun Sakslin selvitti verokatujien saamia tietoja vuonna 2017.

Sakslinille selvisi päätöksen jälkeen Iltalehden artikkeleista, että verohallinto salasi tietoja virkamiestensä yhteydenpidosta asianajajiin ja muihin juristeihin.

Tiedot selvisivät Iltalehden artikkelista. Se kertoi aiemmin pimentoon jääneestä tiedosta, jonka mukaan ”ainakin yksi veronkiertäjien asiamies piti keväällä 2014 yhteyttä myös verohallinnon johtavaan asiantuntijaan”. Yhteydenpito koski Sveitsin-verokatujien oikaisuvaatimuksia.

Ulkomaille varallisuuttaan piilottaneille kaavailtiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana verohelpotusta, jos he ilmoittavat oma-aloitteisesti tulonsa verottajalle.

Samaan aikaan kiinnijäämisriski kasvoi, koska oltiin parantamassa valtioiden mahdollisuuksia saada tietoja pankkitalletuksista veroparatiisimaissa.

Verohelpotuksia tarjonnut lakihanke peruuntui, mutta paljastumisen pelossa moni veronkiertäjä ilmoittautui verottajalle. Osa heistä selvisi veronkorotuksella, mutta osasta verottaja teki rikosilmoituksen.

Olennaista on, että molempia keinoja ei voida käyttää. Jos verottaja päätyy korottamaan veroja, samaa asiaa ei enää voida käsitellä rikosprosessissa.

Lue lisää: Varakkaat suvut ja yrittäjät ovat kätkeneet rahojaan pankkeihin ja säätiöihin vuosi­kymmeniä – piilotettu omaisuus paljastui, kun Sipilän hallituksen lupaama laki kaatui

Lehtitietojen jälkeen Sakslin käynnisti uuden selvityksen siitä, miksi hän ei ollut saanut kaikkea tietoa verottajalta.

Varohallinnon vastausten mukaan he ymmärsivät selvityspyynnön niin, että se kohdistui vain verohallinnon linjauksiin ja ohjeistukseen, ei yksittäisiin keskusteluihin.

Sakslin ei tähän usko, koska kantelussakin puhuttiin neuvonnasta veronkiertäjien asianajajille ja muille lakimiehille.

Sakslin korostaa päätöksessään, että oikeusasiamiehen tiedonsaantioikeus perustuu perustuslakiin. Hänellä on oikeus saada viranomaisilta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee laillisuusvalvonnassaan.

Tämän takia viranomaisella on korostettu velvollisuus toimittaa riittävät ja totuudenmukaiset tiedot.

Verohallinnon selvityksissä ei kuitenkaan kerrottu, että verohallinnon sisäisen palaverin jälkeen siihen osallistuneet virkamiehet jatkoivat sähköpostitse keskustelua. Siinä pohdittiin, tulisiko tiettyjä asiakkaita kohdella eri tavalla sen takia, että joillekin veronkiertäjien asiamiehille oli jo annettu erilaista neuvontaa ja ohjeistusta.

Eräs johtava asiantuntija kertoi viestiketjussa keskustelleensa asianajajan kanssa, jolla oli 22 veronkiertoasiakasta. Hän kertoi antaneensa asianajajalle virheellistä tietoa siitä, mitkä asiat hoituvat veronkorotuksella ja mistä tehdään rikosilmoitus.

”Se, että rikosharkinnassa euromääräiset rajat laskettaisiin nyt ensimmäistä kertaa näin alas juuri näiden 22 asiakkaan osalta, jotka eivät ole jääneet rysän päältä kiinni, vaan ovat oma-aloitteisesti ilmoittaneet tulot sen jälkeen kun ovat keskustelleet asiasta Verohallinnon edustajan kanssa, olisi jo yleisen oikeustajun kannalta hyvin arveluttavaa”, asiantuntija kirjoitti kollegoilleen.

Hänen mielestään virheellisten neuvojen takia näille veronkiertäjille pitäisi antaa jonkinlaista suojaa harkittaessa sitä, tehdäänkö heistä rikosilmoitus.

Sakslin paheksuu sitä, että verohallinto ei selvityksissään kertonut tästä viestiketjusta. Hän ei saanut myöskään tietoa, että johtavan asiantuntijan mukaan yhden asianajajan edustamaa 22 asiakaan joukkoa tulisi kohdella eri tavoin kuin muita asiakkaita.

Sakslinin mielestä viestiketjusta ilmenee, että 22 asiakkaan joukko oli merkittävän suuri. Kyse ei siis ollut vain yksittäisestä tapauksesta, vaan linjanvedosta siitä, millä tavalla johtavan asiantuntijan antamat neuvot vaikuttivat heidän asiakkaansa käsittelyyn.

”Mielestäni tämä merkittävä linjaus ja sen taustalla ollut keskustelu olisi ollut asianmukaista ja perustelua kertoa kantelun johdosta annetuissa selvityksissä ja lausunnossa. Asian avoin selvittäminen olisi ollut erityisen tärkeää, koska kantelussa oli nimenomaisesti epäilty verohallinnon yhteydenpitoa oikaisuvaatimusten tekijöiden asiamiehiin sekä verohallinnon menettelyn yhdenvertaisuutta ja lainmukaisuutta”, Sakslin toteaa.

Sakslin pitää verohallinnon laiminlyöntiä merkittävänä, koska sen seurauksena ylimmän laillisuusvalvojan perustuslaillinen tiedonsaantioikeus ei toteutunut asianmukaisesti.

Toiset moitteet verohallinto sai asiakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Sakslinin mukaan johtava asiantuntija oli keskusteluissaan asianajajan kanssa ennakoinut, mitkä tapaukset viedään rikostutkintaan. Virkamiehen oma linjaus oli lievempi kuin hallinnon sisäisessä palaverissa linjattu.

”Tämän vuoksi hän esitti myös käsityksen, jonka mukaan näille asiakkaille tulisi antaa jonkinlaista suojaa eli ilmeisesti heitä olisi hänen mukaansa tullut kohdella lievemmin kuin muita asiakkaita.”

Sakslinin mukaan virkamiehen ohjaus ja neuvonta ei täyttänyt hyvän hallinnon perusteiden vaatimusta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat