Raiskaussyyte hylättiin, koska uhri osallistui myöhemmin tv-sarjaan – Oikeuspsykologi tyrmää tuomion perustelun: ”Ihan käsittämätön”

Oikeuspsykologi Julia Korkmanin mukaan ihmiset voivat käyttäytyä traumaattisen kokemuksen jälkeen hyvin eri tavoin.

Raiskausoikeudenkäynti käytiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa.

6.5. 18:45

Keski-Suomen käräjäoikeuden tuoreen vapauttavan raiskaustuomion perustelut herättävät kummastusta. Syytteiden hylkäämistä perusteltiin osin sillä, että epäillyn rikoksen uhri osallistui myöhemmin televisiosarjan kuvauksiin.

Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman luonnehtii perustelua ”ihan käsittämättömäksi”. Hänen mielestään tuomio herättää kysymyksiä lautamies- eli maallikkotuomarijärjestelmän tarpeellisuudesta ja toimivuudesta.

Käräjäoikeus vapautti keskiviikkona parikymppisen miehen raiskaussyytteestä kahden lautamiehen äänin vastoin ammattituomarin kantaa.

Käräjäoikeus perusteli vapauttavaa tuomiota osittain sillä, että nainen osallistui televisiosarjan kuvauksiin kuukausia väitetyn raiskauksen jälkeen.

”Yleisen elämänkokemuksen mukaan raiskauksen uhri ei kykene muutaman kuukauden jälkeen osallistumaan tällaiseen. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että vastaajan syyllisyydestä on jäänyt varteenotettava epäily”, käräjäoikeus totesi.

Äänestyksessä hävinnyt ammattituomari arvioi näyttöä toisin. Hän olisi tuominnut miehen raiskauksesta kahdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen.

Lue lisää: Kaksi lautamiestä vapautti miehen raiskaussyytöksistä – Syynä uhrin osallistuminen tv-sarjan kuvauksiin

Vapauttavan tuomion perustelut ovat Julia Korkmanin mielestä esimerkki siitä, että ihmiset olettavat usein virheellisesti mahdollisten rikosten uhrien käyttäytyvän tietyllä tavalla.

Todellisuudessa ihmiset voivat Korkmanin mukaan käyttäytyä traumaattisen kokemuksen jälkeen hyvin eri tavoin.

Osa ihmisistä voi näyttää järkyttyneiltä, kun toiset saattavat vaikuttaa rauhallisilta ja jatkaa elämää normaalisti. Mahdolliset reaktiot voivat tulla eri ihmisillä eri aikoihin.

”Jos henkilö osallistuu muutama kuukausi epäillyn rikoksen jälkeen ihan mihin tahansa, niin siitä ei voi tehdä tällaisia johtopäätöksiä”, Korkman sanoo.

Hänen mielestään epäillyn rikoksen uhrin käyttäytymistä ei pitäisi juurikaan käyttää todisteena suuntaan eikä toiseen.

Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman työskentelee Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin Heunin erikoissuunnittelijana.

Myös oikeudenkäynnin syyttäjä Marika Visakorpi kummeksuu lautamiesten perustelua hylätä syyte osin televisiosarjaan osallistumisen perusteella.

”Olihan se verrattain erikoinen perustelu.”

Lautamiehet perustelivat vapauttavaa tuomiota myös sillä, että epäillyn uhrin vammat ovat voineet syntyä myös muuten kuin raiskauksen seurauksena. Sen sijaan ammattituomarin mielestä vammoille ei ollut muuta selitystä kuin raiskaus.

Syyttäjä kertoo jättäneensä jo tuomiosta valituksen.

”Olen koko tuomiosta eri mieltä. Siinä on sivuutettu olennaista todistelua. Lisäksi tuomion perustelut ovat suppeat ja paikoin erikoiset”, hän sanoo.

Lautamiesjärjestelmän tarpeellisuudesta on vuosien mittaan käyty keskustelua. Esimerkiksi Tuomariliitto on ollut valmis lakkauttamaan lautamiesten käytön.

Lautamiesten määrä ja käyttö ovat vähentyneet, mutta he osallistuvat yhä käräjillä osaan rikosoikeudenkäynneistä.

Lautamiehet ovat kunnanvaltuustojen nimittämiä oikeuden maallikkojäseniä, joilta ei edellytetä oikeustieteellistä koulutusta.

Julia Korkman olisi valmis luopumaan lautamiesten käytöstä.

”On huolestuttavaa, että meillä on yhä lautamiehiä. En usko, että ammattituomarit olisivat arvioineet asiaa samalla tavalla kuin lautamiehet tekivät tässä tapauksessa. Lautamiesjärjestelmä lisää riskiä, että tuomioistuimet tekevät huonosti perusteltuja ratkaisuja”, Julia Korkman sanoo.

”Erityisesti seksuaalirikoksissa ja muissa vakavissa henkilöihin kohdistuvissa rikoksissa olisi mielestäni pikimmiten luovuttava lautamiesten käytöstä.”

Helsingin Sanomien vuonna 2013 julkaiseman selvityksen mukaan lautamiehet ratkaisevat vakavia rikosasioita hyvin vähäisellä oikeudellisella osaamisella. Selvityksen perusteella osalla lautamiehistä on vaikeuksia suhtautua neutraalisti etenkin seksuaalirikosten käsittelyyn.

Lue lisää: Lautamiehillä vaikeuksia seksuaalirikosten käsittelyssä.

Selvitys perustui HS:n sähköpostikyselyyn, johon vastasi 41 käräjätuomaria ja 92 lautamiestä eri puolilta maata.

Lukuisat kyselyyn vastanneet ammattituomarit arvostelivat lautamiesten osaamista ja toimintaa.

Joidenkin ammattituomareiden mukaan osalla lautamiehistä on vahvoja ennakkoasenteita, jotka vaikuttavat heidän työskentelyynsä. Asenteet näkyvät erityisesti seksuaali- ja talousrikosten käsittelyssä.

Eräs tuomari kertoi esimerkin raiskausoikeudenkäynnistä.

"Kaksi lautamiestä halusi hylätä syytteen, koska vastaaja oli varatuomari ja asianomistajalla vaikutti olevan jonkinasteinen alkoholiongelma", hän kertoi.

Lue lisää: Viihteen luomat myytit antavat raiskauksista väärän kuvan – Tutkija: puskaraiskaus ei aina ole nopea, tekijä käyttäytyy kuin rakkaussuhteessa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat