Haluaako Suomi kuulua Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa samaan joukkoon? Puolustusvoimien ex-komentajat kertovat nyt, miksi Suomen pitää liittyä Natoon

Komentajat toivovat Natoon pohjoismaista blokkia, jolla olisi yhteinen linja. ”Jos ei nyt, niin milloin sitten? Paljon vakavampaa tilannetta Euroopassa on vaikea kuvitella”, sanoo Juhani Kaskeala.

Jarmo Lindberg (vas.), Juhani Kaskeala ja Gustav Hägglund

11.5. 2:00 | Päivitetty 11.5. 9:29

Venäjän hyökkäys muutti monen käsityksiä Natoon liittymisestä, ja saman se teki myös Puolustusvoimien entisille komentajille.

HS kysyi 2000-luvulla Puolustusvoimien komentajina palvelleilta, mikä heidän kantaansa vaikutti ja miksi.

Amiraali Juhani Kaskeala (komentaja vuosina 2001–2009) ei ole aina ollut täysin varauksetta Natoon liittymisen kannalla mutta nyt on.

”Ilman muuta Suomen pitää käyttää nyt tilaisuus liittyä puolustusliittoon, jotta emme jää yksin, kun naapuri käyttäytyy näin arvaamattomasti”, Kaskeala sanoo.

Hänen mielensä kääntyi Naton kannalle loppuvuodesta, kun Venäjä alkoi uhkailla Ukrainaa koko ajan koventuvin äänenpainoin.

Hän oli pitkään sitä mieltä, että tärkeintä oli keskittyä vahvistamaan Suomen ja Yhdysvaltain välistä puolustusyhteistyötä.

”Vain Yhdysvalloilla on riittävästi voimaa tukea Suomea, jos Suomi joutuu sotilaallisen hyökkäyksen tai sillä uhkaamisen kohteeksi. Yhdysvallat on osoittanut luottavansa Suomeen vapauttamalla puolustusvoimillemme kaikkein moderneinta ja sensitiivistäkin materiaalia, kuten Jassm-risteilyohjuksia ja F-35-hävittäjiä”, hän sanoo.

”Yhdysvallat, Britannia ja Pohjoismaat tulevat aina olemaan tärkeimmät kumppanimme, mutta vasta liittoutuminen varmistaa niiden tuen Suomelle.”

Lue lisää: Tämän vuoksi Nato haluaa Suomen

Kaskeala muistuttaa tukeneensa Nato-yhteistyötä jo 30 vuoden ajan. Hän oli myös Suomen ensimmäinen virallinen sotilasedustaja Natossa.

Hän uskoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Pohjoismaiden yhteinen puolustus tulee merkittävästi vahvistamaan Itämeren alueen vakautta.

”Nyt olisi täysin harkitsematonta jättää liittoutumisen mahdollisuus käyttämättä. Jos ei nyt, niin milloin sitten. Paljon vakavampaa tilannetta Euroopassa on vaikea kuvitella.”

Venäjän länsinaapureina on vain kolme Natoon kuulumatonta maata: Ukraina, Valko-Venäjä ja Suomi. Haluaako Suomi kuulua tähän joukkoon, hän kysyy.

”Venäjän hyökkäyksen seurauksena suomalaiset ovat vahvasti asettuneet Nato-jäsenyyden kannalle. Viimeinen askel tehdään loikalla.”

”Jos ei nyt, niin milloin sitten. Paljon vakavampaa tilannetta Euroopassa on vaikea kuvitella.”

Kenraali Jarmo Lindberg (komentaja vuosina 2014–2019) kertoi oman kantansa hyökkäyksen jälkeisenä päivänä, kun Aamulehti sitä haastattelussa kysyi.

”Katsoin velvollisuudekseni kertoa, että kannatan Nato-jäsenyyttä. Se tuli siinä kaikille kerralla selväksi. Silloin kansalaisten supernopea käännös ei ollut vielä alkanut”, Lindberg sanoo.

”Minulla on ollut aina se näkemys, että Suomen pitää olla mukana päättämässä siellä, missä Suomenkin lähialueesta päätetään.”

Lindbergin Natoon liittymisen kannatus vahvistui, kun hän EU:n sotilaskomiteassa ymmärsi, ettei lopulta mitään yhteistä EU:n puolustusta ole tai ainakaan sellaista, josta olisi Suomelle hyötyä tositilanteessa. Naton vitosartiklasta sen sijaan olisi.

”Päädyin siihen, että EU:n tuottamaa turvallisuutta ei ole sellaisena kuin se meillä on ajoittain keskusteluissa näyttäytynyt. Naton tuomat kyvyt ovat jotain ihan muuta”, hän sanoo.

”Suomi vastaa Natossa omasta puolustuksestaan ja sen omat kyvyt säilyvät, mutta Naton kykylistasta tulee sellaista täydennystä, jota meillä ei ole. Se nostaa kynnystä ja tuo korkeamman pelotteen, joka vähentää todennäköisyyttä joutua kriisiin.”

Hänen mukaansa Naton yhteiset turvatakuut ovat kuin vapaapalokunta, jossa Suomen täytyy olla myös valmis antamaan apua.

”Se on ihan normaali inhimillisen avun periaate, jossa tulee olla valmis antamaan sen kaltaista apua, mitä itsekin toivoisi joskus saavansa. Ei voi vain odottaa apua muilta.”

Hän muistuttaa, että kokonaisia suomalaisia pataljoonia oli jo 1990-luvulla Balkanin operaatioissa ja niitä johti nimenomaan Nato. Nyt Natolla on kädet niin täynnä Venäjää, ettei hetkeen ole nähtävillä, että sillä olisi mitään operaatioita missään kaukomaassa. Nato on siis palannut juurilleen, Eurooppaan.

”Jos Nato aloittaisi joitain toimia, Suomi itse päättäisi, millä panoksella se on mukana”, Lindberg sanoo.

Kenraali Ari Puheloinen (komentaja vuosina 2009–2014) ilmoitti, ettei halua olla julkisuudessa.

”Suomen pitää olla mukana päättämässä siellä, missä Suomenkin lähialueesta päätetään.”

Kenraali Gustav Hägglund (komentaja vuosina 1994–2001) sanoo hänkin, että Venäjän hyökkäys muutti lopullisesti hänen kantansa Natoon.

”Nato-optio on ollut Suomelle hieno mahdollisuus ja pidäke Venäjän toimille eli jos he alkavat ryppyillä, niin se laukeaa ja nyt se on lauennut”, Hägglund sanoo

”Venäjällä sotaan liittyvä retoriikka ja puheet siitä, että Nato ei saa enempää laajentua, toivat Suomelle syyn liittyä siihen.”

Aina hänkään ei siis ole ollut Naton kannalla, koska on pelännyt Nato-jäsenyyden ajavan oman uskottavan puolustuksen alas. Kokemus syntyi, kun hän oli komentajakautensa jälkeen EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja.

”Silloin oli vallalla ajatus, että lopetetaan yleinen asevelvollisuus, ajetaan puolustus alas ja luotetaan siihen, että Yhdysvallat suojaa meitä. Pelkäsin, että tällainen sairaus tarttuu meihinkin, jos olisimme Naton jäseniä: jos pannaan vastakkain tykit ja lapsilisät, lapsilisät voittavat, kun vain luotetaan Yhdysvaltojen suojaan”, Hägglund sanoo.

Hän sanoo aistineensa tätä henkeä varsinkin Itä-Euroopan tuolloin uusissa Nato-maissa, muissa paitsi Virossa.

”Nythän argumentti ei enää pidä paikkaansa ja tällainen henki on muuttunut. Nyt Euroopan maatkin ovat taas ruvenneet Saksan johdolla varustautumaan.”

Lue lisää: Nato: Suomen varsinaiset jäsenyys­keskustelut voivat kestää vain päivän

Hägglundkin näkee nyt tärkeänä, että Natoon muodostuisi pohjoismainen blokki, jossa noudatettaisiin järkevää yhdensuuntaista politiikkaa. Sellaisen linjan kanssa yhtä mieltä hänen mukaansa olisivat todennäköisesti myös Saksa ja Britannia.

Jos Suomi todella liittyy Natoon, Suomella on yhä oma vahva puolustuksensa ja sen päälle Nato-jäsenyys, mikä ilahduttaa vanhaa kenraalia.

”Nyt näyttää siltä, että tulee molemmat. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä asioita.”

”Nyt Euroopan maatkin ovat taas ruvenneet Saksan johdolla varustautumaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat