Koronakriisi sai suomalaiset retkeilemään – Lappi ja järvialue suosittuja, lähiluonnon virkistyskäyttö korostui pandemian aikana

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti suomalaisten ulkoiluharrastuksia sekä luonnon virkistyskäytön ympäristövaikutuksia. Valtakunnallisen ulkoilututkimuksen mukaan retkeilyn suosio on kasvanut 20 vuodessa ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä.

Retkeilyn suosio on ulkoilututkimuksen mukaan kasvanut. Vuonna 2020 Lappi ja järvialue olivat suosittuja ja koronapandemia lisäsi lähialueiden virkistyskäyttöä. Kuvassa patikointia Pallastunturilla kesäkuussa 2020.

12.5. 8:00

Suomalaiset ovat ulkoilu- ja luontokansaa. Ulkoilu on niin keskeinen osa elämäntapaa, että aikuisväestöstä peräti 96 prosenttia eli lähes kaikki harrastavat ulkoilua.

Ulkoilututkimuksen mukaan suomalaiset ulkoilevat keskimäärin kolme kertaa viikossa, naiset hieman aktiivisemmin kuin miehet. Yhä useamman ulkoiluharrastus suuntautuu luontoon.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) torstaina julkistaman Luonnon virkistyskäyttö 2020 -tutkimuksen mukaan varsinkin retkeilyn suosio on kasvanut parin vuosikymmenen aikana. Retkeilyä harrastaa yli kolmannes, noin 37 prosenttia, suomalaisista, kun vuonna 2000 osuus oli 23 prosenttia.

Vähintään yhden yön yli kestäneiden luontomatkojen määrä on kasvussa, ja tyypillisin kohde oli vapaa-ajan asunto. Maantieteellisistä alueista Lappi ja järvialue olivat suosittuja.

Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon.

Noin kolmannes lähivirkistyskerroista kohdistuu muutaman sadan metrin säteelle kodista ja noin 85 prosenttia enintään kymmenen kilometrin päähän.

Koronakriisi korosti lähiluonnon merkitystä virkistysalueena. Etenkin pandemian alkamisen jälkeen ulkoilu lähiluonnossa kasvoi.

”Koronapandemian alkaminen lisäsi ulkoilukertojen määrää. Suomalaisilla oli noin 18 prosenttia enemmän lähivirkistyskertoja keväällä ja kesällä 2020 toteutetussa mittauksessa kuin ennen pandemiaa tai 2021 toteutetuissa mittauksissa”, kertoo Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen tiedotteessa.

Tärkeitä syitä lähteä lähiluontoon olivat fyysisen kunnon ylläpitäminen, stressistä palautuminen ja rentoutuminen sekä luonnon rauha ja hiljaisuus.

Lähivirkistyskerroista yli puolet suuntautuu kuntien ylläpitämille ulkoilualueille tai ulkoilureiteille ja runsas kolmasosa pääasiassa yksityisille maa- ja vesialueille.

Lähiluonnosta voi löytää myös harvinaisuuksia. Metsälitukka löytyi hulevesipuron reunalta Helsingin Hakuninmaalta syyskuussa 2021.

Suosituin ulkoiluharrastus luonnossa oli kävely. Vuonna 2020 kävelyä luonnossa harrasti noin 80 prosenttia, kun vuonna 2000 osuus oli 69 prosenttia.

Lyhyehköjen kävelylenkkien lisäksi päiväretkien ja yöpymisen sisältävän patikoinnin suosio on kasvanut.

Muista perinteisistä ulkoiluharrastuksista uinti, mökkeily, marjastus ja pyöräily ovat yhä suosittuja ja niitä harrastaa yli puolet 15−80-vuotiaista. Rinnalle ovat nousseet luonnon tarkkailu tai luonnon nähtävyyksien katselu. Myös luontovalokuvauksen ja -maalaamisen sekä lintuharrastuksen suosio ovat kasvussa.

Lähiluontoretkeilyn suosiosta kertoo sekin, että esimerkiksi Hallainvuoren metsässä Helsingin Viikissä risteilee paljon karikkeelle kuluneita polkuja.

Virkistys- ja luontomatkailuaktiviteettien kirjo monipuolistuu tulevaisuudessa. Se voi tarkoittaa myös virkistyskäytön laajenemista uusille alueille.

”Hyvällä suunnittelulla voidaan turvata sekä luontoarvojen säilyminen että mahdollisuus riittävään väljyyteen ja laadukkuuteen ulkoilussa. Pitkällä aikavälillä vain riittävä virkistysalueiden ja -palvelujen tarjonta mahdollistaa erilaisten ulkoilijoiden tarpeiden yhteensovittamisen”, Luken Tyrväinen sanoo.

Luonnon virkistyskäytön valtakunnallisen inventoinnin eli LVVI-tutkimuksen tulokset pohjautuvat vuosina 2019–2021 tehtyyn kyselytutkimukseen, johon vastasi noin 8 700 satunnaisesti tutkimukseen valittua suomalaista.

Luke teki tutkimuksen tiedonkeruun yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.

Ulkoilututkimus seuraa ulkoilun harrastamisessa tapahtuvia muutoksia sekä monia ulkoiluun liittyviä asioita ihmisten arjessa. Seurantaa tehdään kymmenen vuoden välein. Aineisto on kerätty kolme kertaa: vuosina 1998−2000, 2009−2010 ja 2019−2021.

Lue lisää: Koronakevät nosti Suomen luonnon uuteen arvoonsa: Kansallispuistoissa 400 000 käyntiä enemmän kuin vuosi sitten

Lue lisää: Kansallis­puistoissa oli ennätysvilkas vuosi: Korona­epidemian myötä etenkin nuorten määrä luonnossa kasvoi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat