”Lapset joutuivat jälleen maksajiksi” – Opettajien lakon jälkeen voi kestää aikansa, että normaalit rutiinit palaavat

Kunta-alan lakko päättyy. Sovintoehdotusta odotetaan tiistaina.

Koululaisia Taivallahden peruskoulun pihalla Helsingissä 2. toukokuuta. Kunta-alan lakot alkoivat keskiviikkona 3. toukokuuta. Viikon mittainen lakko sulki muun muassa kouluja ja päiväkoteja eri puolilla Suomea.

9.5. 17:40

”Aikuiset voisivat pikkuhiljaa ruveta hoitamaan asiansa niin, etteivät lapset joudu maksajiksi”, sanoo Vesa Nevalainen, Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö.

Niin kävi jälleen, kun opettajien lakko sulki koulut – osassa kaupunkeja useaan otteeseen kevään aikana. Tuoreessa muistissa ovat koulujen sulkemiset korona­pandemian aikana.

”Tuntuu sydämessä, että ei tämä lasten kannalta ole mennyt hyvin”, Nevalainen sanoo.

Opettajien tällä kertaa viikon kestänyt lakko kymmenessä isossa kaupungissa päättyy maanantai-iltana. Peruskoululaisten sekä toisen asteen opiskelijoiden odotetaan palaavan oppilaitoksiin tiistaiaamuna.

Kunta-alan työntekijät vaativat lakon keinoin vähintään kahden prosentin yleiskorotuksen lisäksi monivuotista palkkaohjelmaa. Järjestöjen mukaan kunta-alan palkat ovat jääneet jälkeen verrattuna yksityiseen sektoriin.

Sovittelulautakunta on kertonut antavansa sovintoehdotuksen kunta-alan työriitaan tiistaina.

Monet palaavat kouluun mielellään, mutta on myös niitä, joille palaaminen on vaikeaa.

”Jollekin kouluun tulo on voinut olla jo aiemmin vaikeaa ja viikon aikana hän on ehkä ehtinyt sopeutua elämään ilman koulua. Tällöin hänen voi olla entistä hankalampi palata”, Nevalainen sanoo.

Lakkoaikaan suhtautuminen on Nevalaisen mukaan vaihdellut paljon lapsien ja nuorten välillä.

”Osa on iloinnut lomasta. Osa on ollut selvästi pettynyt ja kokenut, ettei ole mielekästä tekemistä. Näin asia on varmasti mennyt työntekijöilläkin”, Nevalainen arvioi.

”Etätilanne tai yksinään opiskelu vaativat hyviä itsesäätely­taitoja.”

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta muistuttaa, että pandemia-ajalta kertynyttä oppimisvajetta on yhä tutkimusten mukaan nähtävissä.

Koulut olivat suljettuina kahdeksan viikon ajan keväällä vuonna 2020. Etäopetusta annettiin vaihtelevasti.

”Tilanne oli toki silloin monella tapaa haastavampi terveysriskien ja erilaisten perhetilanteiden takia”, Lerkkanen sanoo.

Korona-ajasta opittiin Lerkkasen mukaan se, että lapset ja nuoret kaipaavat kouluyhteisöä ja kavereita. Opettajan ohjausta kaivattiin, kun tehtäviin tarvittiin apua.

Kun koulu on kiinni, nousee Lerkkasen mukaan vahvasti esille se, kuinka koulu rytmittää lasten ja nuorten arkea.

”Etätilanne tai yksinään opiskelu vaativat hyviä itsesäätelytaitoja”, hän korostaa.

Lakon jälkeen monessa perheessä voikin kestää aikansa palautua tavanomaiseen rytmiin ja rutiineihin.

”Lapset ja nuoret kaipaavat arkeen rytmiä ja rutiineita. Turvallinen arki myös mahdollistaa paremmin opiskelun ja oppimisen”, Lerkkanen sanoo.

Peruskouluista vain yksittäisissä kouluissa tai luokissa järjestettiin opetusta lakon aikana. Sen sijaan toisen asteen oppilaitoksissa oli yleisempää, että opettajat antoivat lakkoviikolle tehtäviä.

Esimerkiksi osa lakon ulkopuolelle jättäytyneistä lukion opettajista on saattanut lakkoviikolla ottaa etänä vastaan suorituksia ja tarkistaa niitä. Periaatteessa lakon ajalle osunutta ja peruuntunutta koetta ei järjestetä uudestaan. Arviointi tehdään muiden suoritusten perusteella.

Nevalainen huomauttaa, että oppilaalle, joka on ajatellut ottavansa opinnoissaan toisia kiinni vielä keväällä, lakkojaksot ovat voineet olla kova paikka.

Jos lakko ei enää jatku, Lerkkanen uskoo, että sen vaikutukset oppimiseen jäävät vähäisiksi.

”Viikon vaje voidaan kuroa nopeastikin umpeen.”

Siitä huolimatta viikonkin lakkoaika kasvattaa riskiä koulupudokkuuteen.

”Riski kasvaa, mitä vähemmän kontakteja kouluun ja opettajiin on”, hän jatkaa.

Lakon takia toukokuun viimeiset viikot saattavat olla joissakin tapauksissa työläämpiä kuin ne muutoin olisivat olleet.

”Kokeita on vielä pitämättä ja opettajat joutuvat kovasti miettimään, miten ne ehditään ennen lukuvuoden loppua tekemään”, Oulun kaupungin sivistysjohtaja Mika Penttilä sanoo.

Kaupungit joutuvat arvioimaan ennen lukuvuoden loppua, ovatko opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet opetuksessa täyttyneet lakoista huolimatta. Lukuvuoden jatkaminen ylimääräisillä päivillä tulee pohdittavaksi.

”On tehtävä tarkat analyysit, onko sille tarvetta. Lukuvuoden jatkamisen hyötyjä ja haittoja on pohdittava, mitenkään yksiselitteistä se ei ole”, Penttilä sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat