”Jos päätöksentekoon halutaan vaikuttaa, niin sen aika on nyt” – Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos varautuvat Nato-superviikkoon

”Seuraamme tilannetta tarkasti”, toteaa Puolustusvoimien valmiuspäällikkö.

Rajavartijoita Tohmajärven Värtsilässä itärajalla toukokuun alussa.

11.5. 13:36

Suomi elää Nato-ratkaisun aattoiltaa. Jos joskus niin nyt voi odottaa Venäjän vaikuttamisyrityksiä tai muuta kiusaa ja se tietää työtä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilaille ja siviileille, jotka vastaavat Suomen varautumisesta erilaisiin häiriöihin.

Historiallinen Nato-superviikko näkyy, mutta samalla ei näy, koska kumpikaan organisaatio ei tarkasti kerro, millaista niiden varautuminen nyt on.

Toisaalta toistaiseksi ja juuri nyt ei ole tullut julki ainakaan kovin näkyviä vaikuttamisyrityksiä, mutta tilanne voi nopeasti muuttuakin. Ja jatkua sen jälkeen kun Nato-asia on nytkähtänyt lähipäivinä ja -viikkoina eteenpäin.

Torstai on merkittävä päivä Suomen Nato-polulla, sillä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd) on määrä kertoa Nato-kantansa silloin.

Matti Pitkäniitty

Rajavartio­laitoksen kansain­välisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty sanoo, että Rajavartio­laitos on huomioinut toiminnassaan tilanteen kiristymisen jo useiden kuukausien ajan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi 24. helmikuuta eli siitä tulee torstaina kuluneeksi yksitoista viikkoa.

Pitkäniitty pitää mahdollisena, että tällä viikolla todennäköisesti julkiseksi tuleva valtiojohdon myönteinen Nato-kanta saattaa aiheuttaa reaktioita Venäjältä.

”Varaudumme myös kielteisiin reaktioihin ja siihen, että erilaisia häiriöitä esiintyy. Vaihtoehtoja on käyty meillä kansallisesti läpi ja pohdittu, mitä ne voivat aiheuttaa”, Pitkäniitty sanoo.

Hän ei mene varautumisen yksityiskohtiin.

”Meillä varautuminen on esimerkiksi sitä, että johtamisjärjestelmä on hereillä, samoin tilannekuva. Pystymme tarvittaessa nopeasti reagoimaan. Jos vaikka tulee kyberisku ja meidän tietoverkot, radiot tai puhelimet eivät toimi, niin silti pitää kyetä toimimaan”, hän sanoo.

”Olemme tunnistaneet, että jos päätöksentekoon halutaan vaikeuttaa, niin sen aika on nyt. Mutta meidän uhkatasoa ei tämä yksittäinen päätös merkittävästi korota.”

Puolustusvoimat puolestaan sanoo varautuvansa koko ajan eri uhkiin, joihin kuuluvat myös sotilaalliset uhat. Kovin tarkasti sekään ei varautumisestaan julkisuuteen kerro.

Lue lisää: ”Retorisesti ja poliittisesti Venäjän on pakko reagoida jollakin tavalla” – Venäjä tekee pelon politiikkaa, ja tätä se tarkoittaa Natoon tähtäävälle Suomelle

”Seuraamme tilannetta tarkasti ja teemme tarvittavat toimenpiteet”, kertoo valmiuspäällikkö, lippueamiraali Janne Huusko.

Puolustusvoimat nosti jo ennen Venäjän hyökkäystä turvallisuustasonsa alimmasta tasosta A ylemmälle tasolle B asteikoilla A, B, C, D.

Tason korotukset eivät kuitenkaan merkitse sotilaallisen valmiuden kohottamista, sitä säädellään erillisellä järjestelmällä, josta Puolustusvoimat ei kerro.

”Puolustusvoimat on säädellyt valmiuttaan kevään aikana ja tekee niin myös jatkossa kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Valmiuden säätelyn toimenpiteistä emme kerro julkisuuteen, eivätkä ne välttämättä aina näy ulkopuolisille”, Huusko toteaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat