Suomen pisimmän siltayhteyden pitäisi olla jo valmis, mutta mitään ei ole tapahtunut – Hanketta vastustaneet luontoihmiset puhuvat loanheitosta ja ”uhkaavan oloisesta” kirjoittelusta

Valtaosa ”luotolaisista” haluaa sillan. Pitkään vatvottu hanke kuumentaa yhä tunteita, ja vastustajat kokevat saaneensa lokaa niskaansa.

Oulunsalosta Hailuotoon suunniteltu 8,4 kilometrin kiinteä yhteys on suurelta osin pengertietä.

26.5. 2:00 | Päivitetty 26.5. 6:09

Hailuodossa riemuittiin vajaat viisi vuotta sitten, kun valtion budjetista irtosivat rahat siltayhteyden rakentamiseen. Silta olisi nyt valmis, jos hanke olisi edennyt aikataulussa.

Ei edennyt, eikä rakentamispaikalla Oulun edustalla ole tapahtunut mitään. Vanhenevat lautat puskevat merta päivisin, kuten ennenkin. Yöaikaan asukkaat Suomen ainoassa yhtenäisen saaren muodostamassa kunnassa ovat omillaan.

Viivästymistä osattiin odottaa, sillä luonnonsuojelujärjestöt olivat valittaneet hankkeesta. Valitusprosesseja on eri oikeuksissa käyty tähän mennessä useita, eikä niille näy loppua.

”Tämä oli jollakin tasolla odotettavissa. Kun valitusten laatiminen ja vastustaminen perustuu johonkin muuhun kuin faktoihin, ne katsotaan varmaan loppuun asti”, arvelee siltahankkeen alusta asti nähnyt Hailuodon tekninen johtaja Markku Maikkola.

Parhaillaan odotetaan päätöstä valitukseen, joka tehtiin hankkeen vesiluvasta. Valittajana on Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan-piiri. Valitus on ollut Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltävänä yli kaksi vuotta.

Aiemmin luonnonsuojelujärjestöt valittivat muun muassa hankkeen kaavapäätöksistä. Valitus ehti edetä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), joka hylkäsi sen.

Jos vesilupavalitukseen saadaan pian päätös, edessä on todennäköisesti valitus KHO:hon ja käsittely siellä.

Hailuodon siltahanke on toteutuessaan Suomen pisin maayhteys ja yksi pisimmistä Euroopassa. Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille kaavailtu kiinteä yhteys on 8,4 kilometriä, ja se koostuu valtaosin pengertiestä. Siltoja on kaksi – molemmat noin 750 metriä pitkiä.

Syvimpiin kohtiin tehdään sillat. Hailuodon-puoleisen Huikun sillan alituskorkeus on 18 metriä ja Oulun-puoleisen Riutunkarin sillan 9,5 metriä.

Suomen pisin silta on noin kilometrin mittainen Raippaluodon silta Vaasan edustalla. Se jää kakkoseksi, kun rakenteilla oleva 1 200 metriä pitkä Kruunuvuorensilta Helsinkiin valmistuu.

Hailuodossa kiinteä yhteys voidaan toteuttaa pitkälti pengertienä, koska alueen vedensyvyys jää laajasti alle kolmen metrin. Alueella maa nousee jääkauden jäljiltä yhä 9 milliä vuodessa. Vielä puuttuu jonkin verran, jotta Hailuotoon voisi kahlata.

Tuhannen asukkaan saaresta moni kulkee päivittäin 50 kilometrin matkan Ouluun. Takkuileva liikenne vanhentuneissa lautoissa kiristää välillä hermoja. Talvisin matkaa on nopeuttanut jäätie, mutta ilmaston lämmetessä sen käyttöaika on lyhentynyt.

Tänä talvena jäätie vaati kuolonuhrin, kun pelastuslaitoksen työntekijä hukkui ollessaan nostamassa osittain jäihin vajonnutta tienhoitokonetta. Nyt ely-keskuksessa pohditaan, avataanko jäätietä enää koskaan.

Kun siltahankkeesta äänestettiin vuonna 2014 Hailuodon kunnanvaltuustossa, 17 valtuutetusta kolme vastusti hanketta. Maikkola arvioi, että suunnilleen samassa suhteessa jakautuvat kuntalaisten mielipiteet.

Hanketta vastustavia luonnonsuojelijoita eivät kaikki saaressa ajattele hyvällä. He eivät edes asu paikalla vaan mantereen puolella, osa paheksuu.

”Ei pidä paikkaansa”, sanoo Hailuodon luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Merilä. Vaikka näkyvimmät hahmot ovat olleet kunnan ulkopuolelta, ainakin Hailuodon yhdistyksen jäsenkunnan enemmistö asuu Merilän mukaan vakituisesti saarella.

Merilä itse sanoo asuvansa Oulussa ”ainakin toistaiseksi”. Hänellä on Hailuodossa maatila, jossa hän viljelee ja viettää aikaa etenkin kesällä.

Merilän yhdistys oli mukana aiemmissa valituksissa, mutta viimeisimmästä se päätti jättäytyä pois.

”Emme osallistuneet, koska asia on Hailuodossa tulenarka. Katsoimme paikallistoimintamme kannalta parhaaksi ja jäsenistömme kannalta turvallisimmaksi, että emme asetu osallisiksi tähän valitusprosessiin”, sanoo Merilä.

Yhdistyksen toimijat ovat Merilän mukaan saaneet pois jäännistä huolimatta lokaa niskaan.

”Valituksesta seurasi jonkin verran uhkaavan oloistakin kirjoittelua sosiaalisessa mediassa myös Hailuodon luonnonsuojeluyhdistyksen toimijoita kohtaan”, sanoo Merilä.

Valituksen tehnyt Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan-piiri vetoaa valituksessaan muun muassa siihen, että lupa hankkeen toteuttamiselle on myönnetty luonnonsuojelulain vastaisesti. Pengertiestä aiheutuu valittajien mukaan haitallisia vaikutuksia seudun Natura-alueiden luontotyypeille ja -lajeille.

Tien molemmin puolin suunnitelmassa on 1,25 metriä leveä piennar jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Pitkässä hankkeessa on laadittu 1990-luvulta lähtien ympäristöselvityksiä. Yksikön päällikkö Risto Leppänen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta on ollut alalla yli 30 vuotta eikä muista laajuudeltaan vastaavia selvityksiä mistään muusta hankkeesta.

”Siksi tuntuikin ikävältä, että luonnonsuojelujärjestön mielestä vaikutuksia ei ollut arvioitu riittävästi”, sanoo Leppänen.

Luonnonsuojeluliiton toimijat odottavat nyt päätöstä valitukseensa.

”Jos valitus hylättäisiin, niin sitten katsomme hallinto-oikeuden perustelut ja päätämme siinä vaiheessa, haemmeko valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan-piirin toiminnanjohtaja Kirsi Eskelinen.

Hailuodon teknisen johtajan Maikkolan mielestä valittaminen ylipäätään on Suomessa tehty liian helpoksi.

”Samalla se on myös liian halpaa. Noin kolmensadan euron maksulla ei ole merkitystä”, hän sanoo.

Kaksi vuotta sitten vireille tulleen valituksen oikeudenkäyntimaksu on Vaasan hallinto-oikeuden mukaan 260 euroa.

Tällä hetkellä Vaasan hallinto-oikeus lupaa, että Hailuoto-asiassa pyritään antamaan ratkaisu alkusyksyyn mennessä. Oikeuden mukaan asian laajuus on pitkittänyt sen käsittelyä.

”Ympäristö- ja vesiasioiden keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä noin 22 kuukautta. Vesiasioiden käsittelyajat ovat joitakin kuukausia pidemmät kuin ympäristöasioissa”, sanoo hallinto-oikeuden informaatikko Petra Mäkelä.

Valitusten takia siltahanketta muutettiin ratkaisevasti runsas vuosi sitten.

Väylävirasto oli aloittanut hankkeen valmistelun elinkaarimallina, jossa yksityinen yritys olisi vastannut julkisen hankkeen toteutuksesta ja ylläpidosta. Kilpailuttaminen ei olisi kuitenkaan onnistunut ennen kuin päätös viimeiseenkin valitukseen olisi saatu.

Nyt hanketta viedään eteenpäin niin, että rahoitus tulee suoraan valtion budjetista. Samalla odotusaika voidaan käyttää hyödyksi.

Eteenpäin on mentykin: maaliskuussa hankkeelle valittiin tarjouskilpailun perusteella tekijät. Päävastuun rakentamisesta sai GRK Infra Oyj.

Yksikään työkone ei voi kuitenkaan lähteä liikkeelle ennen kuin valituskierros on päättynyt. Ajassa voitetaan Leppäsen mukaan kuitenkin vuosi, kun valmistelevaa työtä päästään tekemään etukäteen.

Onko Hailuodon siltahankkeesta tullut ikuisuusprojekti?

”Nämä ovat pitkiä prosesseja. Oikeusjärjestelmä on tällainen, ja sen mukaan mennään”, Leppänen toteaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat