”Aikanaan me kaikki lähdemme täältä” – Koronakuolemat levittävät nyt kauhua vanhusten parissa, mutta Jorma Väliaho, 78, ottaa asian toisin

Onko yhteiskunta kääntänyt selkänsä ikäihmisille, kysyy ministeri Sirkka-Liisa Anttila, 78. Palvelutalossa asuva 78-vuotias Jorma Väliaho on puolestaan melko tyytyväinen koronaepidemian hoitoon. ”Ei pelolle passaa antaa valtaa”, Väliaho sanoo.

Koronapotilasta hoidettiin Taysin infektio-osastolla Tampereella marraskuussa 2021.

12.5. 9:06 | Päivitetty 12.5. 9:09

Pitkäaikainen keskustan kansanedustaja ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila, 78, on muutaman viime viikon aikana saanut lukuisia puheluita ikäihmisiltä, joiden läheiset ovat saaneet koronavirus­tartunnan ja kuolleet.

”Se pysäytti miettimään.”

Tänä vuonna toukokuun alkuun mennessä oli kuollut yhteensä noin 2 590 koronatautia sairastanutta ihmistä. Heistä noin 1 730 oli yli 80-vuotiaita. Hankaluutta lukujen tulkitsemiseen tuo se, että vielä ei tiedetä, kuinka monessa kuolemassa koronatauti on ollut peruskuolemansyy tai moneenko se on myötävaikuttanut.

Lue lisää: Huippujulkaisu The Lancet julkaisi tietoa Suomen hurjasta ylikuolleisuudesta koronavuosina – Mikä on totuus lukujen takana?

Anttila on huolissaan, siitä, etteivät ikäihmiset ole enää yhtä suojassa kuin koronaepidemian alussa.

”Minua hätkähdytti se, että onko yhteiskunta kääntänyt selkänsä ikäihmisille.”

Anttila ei pelkää omasta puolestaan, sillä hän sairasti koronataudin maaliskuussa melko lievänä.

”Mutta koronavirus niittää liikaa satoa. Monen kohdalla elämä voisi vielä jatkua, mutta koronavirus tekee siitä lopun.”

Sirkka-Liisa Anttila on huolissaan ikäihmisten kuolemista korona-aikana. Kuva vuodelta 2017.

Koronarajoitukset pitäisi Anttilan mukaan pohtia sellaisiksi, että ne suojaavat ikäihmisiä riittävästi. Ennen kaikkea Anttila toivoo, että neljännen rokoteannoksen antamista laajennettaisiin nykyisestä.

Anttilan mukaan monet häneen yhteydessä olleet haluaisivat jo neljännen rokotteen, mutta sitä ei ole vielä mahdollista saada.

”Neljännen rokotuksen antaminen pitäisi saada kunnolla käyntiin.”

Neljännen annoksen voivat saada yli 80-vuotiaat, hoivakodeissa asuvat ja 12 vuotta täyttäneet voimakkaasti immuunipuutteiset. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee neljättä rokoteannosta iäkkäille, jotka ovat kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä niille iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat heikentyneet ja jotka eivät selviä yksin kotona.

Lue lisää: Suositus neljänsistä korona­rokotteista laajeni vain vähän – Kesää voi odotella THL:n mukaan hyvillä mielin, mutta syksyllä tilanne voi taas muuttua

THL:n ylilääkäri, rokotusasiantuntija Hanna Nohynek kertoi HS:lle huhtikuun lopulla, että rokotesuosituksissa pitää huomioida epidemiologinen tilanne ja se, mitä rokottamisella voidaan saavuttaa.

Immunologit ovat olleet huolissaan myös siitä, että jos samaa rokotetta annetaan hyvin tiheällä välillä, niillä saavutettu vaste heikkenee pitkällä aikavälillä. Vajaaksi jäävä vaste koskisi myös uusille muunnoksille räätälöityjä rokotteita.

THL:n tilastoista selviää, että tammi–maaliskuussa yli 70-vuotiaista, jotka ovat olleet kuollessaan koronapositiivisia, 363 oli ilman rokotussuojaa. Osittainen suoja oli 91:llä ja täysi suoja ilman tehostetta 343:llä. Täysi rokotussuoja ja tehosteannos oli 766:lla.

Koska rokottamattomia iäkkäitä on väestössä enää vähän, luvuista voi päätellä rokottamattomalla tai vain osin rokotetulla olevan paljon suurempi riski kuolla koronatautiin kuin täyden rokotussuojan ja tehosteannoksen saaneella.

Ylilääkäri Tuija Leino THL:stä huomauttaakin, että tehokkaimmin kuolemia estävät rokottamattomien ja osittaisen suojan saaneiden rokottaminen.

”Totuus on, että aikanaan me kaikki lähdemme täältä.”

Helsinkimission palvelutalossa asuva 78-vuotias Jorma Väliaho kuuluu ikänsä puolesta riskiryhmään, mutta on muuten perusterve. Väliaho on melko tyytyväinen koronaepidemian hoitoon, vaikka esimerkiksi rajoituksia olisi hänen mielestään voinut purkaa hieman hitaammin.

”Jälkeenpäin on aina hyvä jossitella. Minun mielestäni yhteiskunta on tehnyt kaikkensa, mitä se on voinut. Ei kukaan näitä ilkeyttään tee, ihmisiä yritetään suojata.”

Moni ikäihminen olisi mahdollisesti voinut elää hieman pidempään, jos he eivät olisi saaneet koronatartuntaa, järkeilee Väliaho. Hän on yhtä mieltä asiantuntijoiden kanssa siitä, että koronavirus saattoi monisairailla vanhuksilla olla viimeinen oljenkorsi, joka katkaisi kamelin selän.

”Jonkun mielestä se on kauheaa, mutta totuus on, että aikanaan me kaikki lähdemme täältä. Se on tätä elämän kiertokulkua.”

Kolme rokotusannosta ottanut Väliaho sai koronatartunnan maaliskuussa. Tauti meni ohi melko lievänä. Hän ei pelännyt koronatartuntaa, vaikka kuuluikin riskiryhmään.

”Ei pelolle passaa antaa valtaa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat