Kunnianhimoinen tavoite seitsemän päivän hoito­takuusta ei toteudu tämän hallitus­kauden aikana

Hallitus esittää, että hoitoon pääsyn määräaikoja perusterveydenhuollossa kiristetään asteittain syyskuusta 2023 lähtien. Seitsemän päivän hoitotakuu tulisi voimaan vasta marraskuussa 2024.

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että hoitoon pääsyn nopeutuminen voisi parantaa väestön työkykyä. Erikoissairaanhoidon palveluiden tarve todennäköisesti vähenisi.

12.5. 14:41 | Päivitetty 12.5. 17:21

Hallituksen kunnianhimoinen tavoite seitsemän päivän hoitotakuusta ei toteudu vielä tämän hallituskauden aikana.

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen hoitotakuun muuttamisesta. Esityksellä tiukennetaan kiireettömän hoidon hoitotakuuta perusterveyden­huollon avosairaan­hoidossa seitsemään päivään ja suun terveydenhuollossa kolmeen kuukauteen.

Nyt kiireettömään hoitoon pitää päästä perusterveyden­huollossa viimeistään kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Suun terveydenhuollossa määräaika on kuusi kuukautta.

Myös potilaan hoidon tarpeen arvioinnin määräajat kiristyisivät nykyisestä kolmesta vuorokaudesta.Terveydenhuoltoon yhteyttä ottavan potilaan hoidon tarve pitäisi jatkossa arvioida jo yhteydenoton aikana tai yhteydenottopäivänä.

Hallitus ei esittänyt muutoksia erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn määräaikoihin.

Aiemmin hallituksen tavoite oli saada uusi lainsäädäntö voimaan jo ensi vuoden huhtikuussa. Lausuntokierroksella moni piti tavoitetta epärealistisena.

Lausuntopalautteen perusteella tavoitteesta saada hoitotakuu voimaan tämän hallituskauden aikana luovuttiin, perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) kertoi tiedotus­tilaisuudessa torstaina iltapäivällä.

Nyt hallitus esittää uudistuksen porrastamista niin, että perusterveyden­huollon kiireettömään hoitoon pääsyn määräaika kiristyisi 14 vuorokauteen 1. syyskuuta 2023 alkaen. Seitsemän päivän hoitotakuu tulisi voimaan 1. marraskuuta 2024.

Suun terveydenhuollossa kiireettömän hoidon määräaika kiristyisi nykyisestä kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen 1. syyskuuta 2023. Kolmen kuukauden suun terveyden hoitotakuu tulisi voimaan 1.marraskuuta 2024.

Lindén kiisti, että porrastaminen johtuisi hoitajapulasta tai hoitajien ajankohtaisesta joukko­irtisanoutumis­uhasta. Hänen mukaansa 90 prosenttia terveyskeskus­potilaista pääsee hoitajan vastaanotolle hoitotakuussa tavoitellussa seitsemässä päivässä jo nyt.

Lindénin mukaan hoitotakuun toteutumisessa kriittinen kysymys on lääkärien riittävyys.

Tällä hetkellä jokainen pääsee viikossa lääkärille, jos sen maksaa itse. Kapasiteetti on olemassa. Nyt kyse on siitä, että meidän tulee saada kapasiteetti enemmän julkisesti maksetuksi. Siihen meillä on kaksi tapaa: joko onnistua houkuttelemaan lääkäreitä terveyskeskuksiin työn sisältöjä kehittelemällä tai käyttää ostopalveluita”, Lindén sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) hoitotakuuta käsittelevässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 12. toukokuuta.

Hoitotakuun toteuttamiseksi hyvinvointialueet, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, vankiterveydenhuolto ja valvontaviranomaiset tarvitsevat valtiolta lisää rahaa.

Esityksessä arvioidaan, että hoitotakuun toteuttaminen kasvattaa valtion menoja suhteessa nykytilaan 73 miljoonaa euroa vuonna 2023, 117 miljoona euroa vuonna 2024, 130 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 128 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lukien.

Toisaalta esityksessä arvioidaan, että hoitoon pääsyn nopeutuminen voisi parantaa väestön työkykyä ja vähentää etenkin mielenterveys­peräisten sairauslomien tarvetta. Erikois­sairaan­hoidon palveluiden tarve todennäköisesti vähenisi.

Seitsemän päivän hoitotakuu ei koskisi kaikkea perusterveyden­huoltoa, kuten terveys­neuvontaa tai terveys­tarkastuksia. Nämä tulisi järjestää korkeintaan kolmessa kuukaudessa tai potilaan hoitosuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Seulontoja, tiettyjä määräaikais­tarkastuksia sekä osaa rokotuksista kolmen kuukauden määräaika ei koskisi, koska tällaisten palveluiden antamisesta säädetään erikseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat