”Jaksan kyllä touhuta” – Pitkän matkan urheilija Ari-Pekka Koivisto nimitettiin valtakunnansyyttäjäksi

Koivistolla on parinkymmenen vuoden kokemus syyttäjänä. Hän aloittaa virassa lokakuussa, kun nykyinen syyttäjä Raija Toiviainen jää eläkkeelle.

Ari-Pekka Koivisto aloittaa valtakunnansyyttäjänä lokakuussa, jolloin nykyinen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jää eläkkeelle.

13.5. 13:06

”Kyllä tämä on hiljainen ja nöyrä hetki.”

Näin kuvailee tunnelmiaan oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston päällikkö, ylijohtaja Ari-Pekka Koivisto, 57. Tasavallan presidentti nimitti hänet perjantaina uudeksi valtakunnansyyttäjäksi.

Koivisto aloittaa virassa lokakuussa, jolloin nykyinen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jää eläkkeelle.

Koivisto palaa tuttuun paikkaan, sillä hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus syyttäjänä. Hän toimi muun muassa syyttäjänä Vantaalla sekä valtionsyyttäjänä ennen kuin hän lähti vuonna 2011 rajan palvelukseen.

Myös nykyisessä virassaan Koivisto on säännöllisesti pitänyt yhteyttä Syyttäjälaitoksen johtoon, sillä hän on Syyttäjälaitoksen tulosohjaajana mukana laitoksen tulosneuvotteluissa.

Koivisto sanoo palaavansa nyt voittavaan joukkueeseen.

Syyttäjälaitos on vahvassa kunnossa, vaikka haasteitakin riittää. Esimerkiksi vanhojen juttujen rästit ovat päässeet kasvamaan kohtuuttoman suuriksi. Tuhannet jutut ovat odottaneet syyttäjän päätöstä yli puoli vuotta tai jopa yli vuoden.

Tämä on oikeusturvaongelma sekä päätöstä odottavalle kansalaiselle että syyttäjälle itselleen. Syyttäjän on huolehdittava siitä, ettei syyteoikeus pääse juttupinossa vanhenemaan, Koivisto huomauttaa.

Juttuja on paljon, ja ne ovat myös entistä vaativampia, hän jatkaa. Resursseja on siis yksinkertaisesti liian vähän. Koivistolla on suuret odotukset historian ensimmäisestä oikeudenhoidon selonteosta. Oikeusministeriössä valmisteltavan selonteon odotetaan valmistuvan lokakuussa.

Koiviston mukaan selonteon kärkitavoite on, että oikeudenhoidon toimintaedellytykset turvataan yhtä vaalikautta pidemmälle ajalle. Tämä koskee kaikkia oikeudenhoidon toimijoita eli tuomioistuimia, syyttäjiä, ulosottoa, Rikosseuraamuslaitosta, oikeusrekisterikeskusta ja oikeusapua.

Alalla pitäisi päästä eroon siitä, että kriisejä hoidettaisiin vuosittaisen budjetin ja lisäbudjetin hätärahoituksella, Koivisto sanoo.

”Perusrahoitus pitäisi laittaa kertarysäyksellä kuntoon sille tasolle kuin kansalaiset edellyttävät. Kansalaisilla on tällä hetkellä odotuksia, jotka eivät toteudu. He odottavat päätöksiä vuosia tai eivät edes uskalla viedä asiaansa eteenpäin.”

Selonteossa ei ole tarkoitus puuttua rikostutkintaan, mutta Koiviston mielestä tätäkään puolta ei voi sivuuttaa. Poliisin rikostutkinnassa on tällä hetkellä liian vähän väkeä ja ammattitaitoa.

Poliisilla on tällä hetkellä noin 40 000 juttua, jotka ovat olleet esitutkinnassa yli vuoden, Koivisto huomauttaa.

”Onko tämä oikeusvaltion luku? Poliisin tutkinnallisten resurssien turvaaminen on myös edellytys oikeudenhoidon asianmukaiselle toiminnalle.”

Tulevat vuodet ovat budjetin suhteen tiukkoja, mutta Koivisto on optimistinen. Oikeushallinnon kuntoon laittaminen ei maksaisi kovinkaan paljon.

Koko oikeusministeriön hallinnonalan osuus valtion budjetista on tänä vuonna noin miljardi euroa, kun koko valtion menot ovat noin 65 miljardia euroa.

Perusrahoituksen heikkous on tarkoittanut myös sitä, että alalla on paljon määräaikaisia työntekijöitä, Koivisto sanoo. Se on jo itsessään ongelma.

Syyttäjälaitoksella on tällä hetkellä vaikeuksia tarjota nuorille juristeille ja muille työntekijöille sellaista pysyvyyttä ja urapolkuja kuin Koiviston mielestä pitäisi, jotta työntekijöistä pystyttäisiin pitämään kiinni. Kilpailu juristeista on kovaa, sillä tällä hetkellä heitä koulutetaan Koiviston mielestä liian vähän.

Syyttäjiksi tulevat eivät myöskään ole niin valmiita kuin aiemmin, Koivisto arvioi. Aiemmin he olivat valmiita varatuomareita, siis tuomioistuinharjoittelun suorittaneita. Nyt järjestelmä vähän sakkaa eikä varatuomareita tahdo löytyä.

Alalle tulee kyllä innokkaita ihmisiä, mutta heidän koulutuksensa alkaa vasta Syyttäjälaitoksessa. Se taas sitoo kokeneiden syyttäjien resursseja.

”Täytyy selvittää, mitä tälle voi tehdä. Ongelma on ilmeinen ja pysyväkin, kun koulutusmäärät ovat näin pienet.”

Itseään Koivisto kuvailee pitkän matkan urheilijaksi – sekä konkreettisesti että kuvaannollisesti. Hän harrastaa kesällä suunnistusta ja talvella hiihtoa ja metsätöitä.

”Sitkoa riittää, en ole pikavoittojen hakija. Jos prosessi kestää pitkään, jaksan kyllä touhuta.”

Myös paineensietokykyä on, Koivisto vakuuttaa. Sitä tarvitaan, sillä syyttäjiin kohdistetaan entistä enemmän suoranaista maalittamista.

”Olen ollut 32 vuotta rikostorjunnallisissa tehtävissä ja saanut oman osani kansalaisten joskus vihamielisestäkin palautteesta. Se menee kuitenkin vähän kuin hanhen selkää, jos ei ihan iholle tulla.”

Koivisto korostaa, että hän on korkeassa virassa, joten häntä saakin arvostella. Mitä vanhemmaksi hän on tullut, sitä enemmän hän kertoo kannattavansa julkisuutta ja sananvapautta.

”Sietoni näissä asioissa on kova.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat