Hiilinielut romahtivat ja maankäyttö muuttui ensimmäistä kertaa ilmasto­päästöjen lähteeksi Suomessa – Kotimaista raakapuuta käytettiin viime vuonna ennätysmäärä

Suomen ilmastopäästöt pysyivät vuonna 2021 pääosin edellisvuoden tasolla, mutta metsämaan hiilinielu pieneni selvästi, kertoo Tilastokeskuksen pikaennakko kasvihuonekaasupäästöistä.

Puuta käytettiin viime vuonna ennätysmäärä, ja myös runkopuun hakkuut olivat ennätyksellisen suuret. Tämä vaikutti metsämaan hiilinielun pienenemiseen. Janakkalassa harvennettiin metsää toukokuun alussa.

25.5. 9:08

Maankäyttö muuttui viime vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa hiilinielusta päästölähteeksi. Syynä nielujen romahtamiseen olivat muun muassa korkealla tasolla toteutuneet metsänhakkuut. Runkopuuta hakattiin viime vuonna ennätysmäärä.

Hakkuiden lisäksi tilanteeseen on vaikuttanut uusien puuston kasvutietojen päivittäminen vastaamaan uusinta tietoa.

Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaiseman pikaennakon mukaan Suomen kasvihuonekaasujen päästöt pysyivät vuonna 2021 pääosin edellisvuoden tasolla. Sen sijaan metsämaan hiilinielu pieneni selvästi.

Syynä hiilinielujen pienenemiseen olivat korkealla tasolla toteutuneet metsänhakkuut. Lisäksi tilanteeseen vaikutti laskeva trendi puuston kasvussa, mikä on todettu valtakunnan metsien inventoinnissa.

Metsät ovat Suomessa merkittävin ilmastonmuutosta hillitsevä varanto. Ne sitovat hiiltä ilmakehästä ja toimivat siten tärkeinä hiilinieluina. Hakkuiden merkittävä lisääminen puolestaan rinnastuu päästöjen lisäämiseen.

Metsämaan hakkuut ja puuston kasvu yhdessä maaperän hiilivaraston muutosten kanssa määrittävät metsämaan päästöjen ja poistumien summan.

Vuonna 2021 maankäytön eli niin sanotun lulucf-sektorin päästöt ylittivät poistumat eli eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän. Metsämaan nettonielu oli −6,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä.

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa olivat Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan ilman maankäyttöä 47,7 hiilidioksiditonnia vastaava määrä. Se on kutakuinkin samalla tasolla kuin vuonna 2020.

Suomen suurin päästölähde on energiasektori, joka vaikuttaa merkittävästi kokonaispäästöjen vuosittaiseen vaihteluun.

Energiasektorin osuus Suomen ilmastopäästöistä oli 71 prosenttia eli yhteensä 34,0 miljoonaa tonnia. Sen merkittävimmät päästölähteet ovat energiateollisuus, kotimaan liikenne sekä teollisuus ja rakentaminen.

Vaikka energian kokonaiskulutus nousi kuusi prosenttia, sektorin päästöt vähenivät pääasiassa uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymisen vuoksi. Päästöt ovat puolittuneet vuodesta 2003, jolloin ne olivat korkeimmillaan.

Energiasektori on Suomen suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Helsinkiä lämmitetään vielä toistaiseksi kivihiilen voimalla energiayhtiö Helenin Salmisaaren kaukolämpövoimalaitoksessa.

Raakapuuta käytettiin Suomessa viime vuonna ennätysmäärä, yhteensä 85,1 miljoonaa kuutiometriä.

Puuta käytettiin viime vuonna ennätysmäärä – peräti 85,1 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta. Se on yhdeksän prosenttia enemmin kuin vuonna 2020 ja tilastohistorian suurin lukema.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan raakapuusta 85 prosenttia meni metsäteollisuustuotteitten valmistamiseen ja loppu paloi energiaksi lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa.

Raakapuun käytön kasvu perustui kotimaiseen puuhun, mikä näkyy myös hakkuumäärissä.

Hakkuissa ennätykset menivät rikki tukkipuun kohdalla.

Suomen metsistä hakattiin Luken mukaan vuonna 2021 metsäteollisuuden käyttöön ennätykselliset 65 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta.

Hakkuiden kokonaismäärä oli 76 miljoonaa kuutiota, eli kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän.

Suomen metsistä tulikin päästöjen lähde – Hakkuiden lisääntyminen ja puuston kasvun hidastuminen muuttivat tilannetta

Luonnonvarakeskuksen mukaan myös hakkuutavoilla on ollut vaikutusta siihen, että puuston kasvu Suomen metsissä on alentunut.

Hakkuiden voimakkuus on lisääntynyt etenkin Pohjois-Suomessa. Lisäksi puuston keskimääräinen uudistamisikä on selvästi laskenut.

Oikaisu 8.6. kello 9:10: Suomessa hakattiin viime vuonna 65 miljoonaa kuutiota runkopuuta, ei tukkipuuta kuten jutussa alun perin kerrottiin.

Fakta

Nielu sitoo hiiltä ilmasta, hiilivarasto säilyttää sen metsässä

  • Metsät ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, kun puusto ja maaperä sitovat ilmasta hiilidioksidia.

  • Hiilinieluna toimivassa metsässä puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu takaisin ilmaan.

  • Hiilivarasto puolestaan säilyttää hiilen metsässä, kun hiiltä varastoituu puihin ja maaperään.

  • Jos hiilivarasto kasvaa, metsä toimii hiilinieluna.

  • Jos hiilivarasto vähenee, metsä toimii päästölähteenä.

  • Metsästä vapautuu hiiltä ilmaan esimerkiksi hakkuiden, turpeenoton ja lahoamisen seurauksena.

  • Jos hiilen sitoutuminen ja vapautuminen ovat tasapainossa, metsien hiilivarasto pysyy vakiona ja hiilinielu on nolla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat