Tänään vietetään kaatuneitten muistopäivää –  Mannerheim antoi talvisodan jälkeen käskyn muistopäivästä

Aluksi kaatuneitten muistopäivää liputettiin niin, että lippu oli osan päivästä puolitangossa. Normaaliin liputuskäytäntöön siirryttiin vuonna 1995.

Sankariristi ja kunniavartio kaatuneiden muistopäivänä Hietaniemen sankarihautausmaalla Helsingissä 17. toukokuuta 2020.

15.5. 3:02

Tänään liputetaan kaatuneitten muistopäivänä kaikissa Suomen sodissa ja rauhanturvaustehtävissä menehtyneiden kunniaksi.

Toukokuun kolmantena sunnuntaina vietettävä kaatuneitten muistopäivä on ollut vakiintunut liputuspäivä 1970-luvulta alkaen.

Kaatuneiden muistopäivän perinteisiin kuuluu sankarihaudoilla vieraileminen.

Muistopäivä on omistettu Suomen aluetta ja suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa kaatuneille. Päivää vietetään niin ikään taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen muilla tavoin sodan takia kuolleiden muistoksi. Heihin lukeutuvat teloitetut ja vankileireillä menehtyneet.

Kaatuneitten muistopäivän historia alkaa vuodesta 1940, jolloin talvisota oli juuri päättynyt.

Puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim antoi käskyn, että toukokuun kolmatta sunnuntaita oli vietettävä ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.

Käsky koski aluksi Puolustusvoimia, mutta sittemmin päivän vietto laajeni yleiseksi.

Aluksi kaatuneitten muistopäivää liputettiin siten, että osan päivästä lippu oli puolitangossa.

Vuodesta 1995 on noudatettu normaalia liputuskäytäntöä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat