Suomi varautuu jo seuraavaan korona-aaltoon: Vuode­osastoilla pitäisi pystyä hoitamaan syksyllä jopa tuhatta potilasta

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitteli 54 ehdotusta uusiin epidemia-aaltoihin varautumiseksi.

Koronaepidemia on kuormittanut terveydenhuoltoa, sillä koronapotilaiden sairaala- ja tehohoitojaksot kestävät verrattain pitkään ja potilaiden hoito eristyksissä vaatii sekä tiloja että henkilökuntaa.

17.5. 10:25 | Päivitetty 17.5. 16:56

Koronavirustilanne voi heiketä jälleen ensi syksynä.

Arvion allekirjoittavat sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos että sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysryhmä, joka on laatinut 54 ehdotusta siitä, miten Suomen tulisi varautua tuleviin epidemia-aaltoihin.

”Varautumismielessä haluamme viestittää, että syksy voi olla samankaltainen kuin kulunut kevät oli”, selvitysryhmän puheenjohtaja, sairaalaneuvos Rauno Ihalainen totesi tiedotus­tilaisuudessa tiistaina.

Tilaisuudessa julkaistiin selvitysryhmän raportti sosiaali- ja terveysjärjestelmän varautumis­keinoista tuleviin epidemia-aaltoihin. Yksi kiireellisimmistä varautumis­keinoista oli tämä: ensi syksynä perus­terveyden­huollossa ja erikois­sairaan­hoidossa henkilökuntaa, tiloja ja suojavarusteita sekä muuta materiaalia tulisi riittää noin 800–1 000 koronapotilaan vuodeosastohoitoa varten.

Potilaat pitäisi hoitaa siten, että uutta hoito- ja hoivavelkaa ei syntyisi. Aiemmissa epidemian vaiheissa sairaanhoitopiirit ovat peruneet ja lykänneet muuta kiireetöntä hoitoa, kuten leikkauksia, jotta koronapotilaita varten riittäisi sairaansijoja ja hoitohenkilö­kuntaa.

Lue lisää: Tutkimus: Korona­pandemian alku osoitti suomalaisen terveys­järjestelmän heikon ennakointi­kyvyn

Siihen, miten koronapotilaat saataisiin hoidettua hoitovelkaa kasvattamatta, ryhmällä ei ollut yhtä selkeää ratkaisuehdotusta.

”Se liittyy ennen kaikkea henkilöstö­resursseihin ja on useamman vuoden työn tulos”, Ihalainen sanoi.

Myös toimenpide-ehdotuksissaan ryhmä tunnisti, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi täytyy saada aikaan ”käytännön toimenpiteitä”.

Esimerkiksi uudet koronalääkkeet voivat kuitenkin olla apuna vähentämässä vuodeosasto­hoidon tarvetta, sosiaali- ja terveysministeriön johtaja asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki arvioi.

Voipio-Pulkin mukaan epidemian kehittymistä ennakoivat mittarit kehittyvät koko ajan, mikä voi auttaa esimerkiksi täydennys­rokotus­kierrosten ajoittamisessa.

Lue lisää: Tutkimus: THL viesti suoremmin kansalle koronasta, Ruotsissa painotettiin enemmän kansan­terveyden asian­tuntijoiden auktoriteettia

Selvitysryhmän 54 ehdotusta tulevien epidemia-aaltojen varalle käsittelivät tilannekuvan, viranomais­yhteistyön, valmiussuunnittelun ja varautumisen, jäljityksen ja testauksen, hoitohenkilöstön riittävyyden, rokottamisen ja lääkehoidon, tehohoidon, materiaalisen valmiuden sekä lainsäädännön kehittämistä.

Ryhmän mukaan Huoltovarmuuskeskuksen valtakunnallista varmuusvarastointia on parannettava. Vaativan tehohoidon lisäämiseen tulisi varautua valtion erillis­rahoituksella ja sairaaloihin pitäisi saada lisää tehohoitoon erikoistuneita hoitajia.

Ryhmä ehdottaa harkittavaksi tarvetta uudelle väestön laajamittaiselle rokotus­kierrokselle, jos koronavirus muuntuu niin, etteivät nykyiset rokotteet tai sairastettu tauti enää anna väestötason suojaa. Rokotusstrategiaa ja rokotusten laajuutta tulisi arvioida uudelleen myös siinä tapauksessa, jos käyttöön saadaan uusia virusmuunnoksia varten räätälöityjä rokotteita.

Ryhmän mukaan koronaviruksen pcr-testaus tulisi kohdentaa riskiryhmiin, sairaala­potilaisiin, raskaana oleviin ja sote-henkilöstöön. Ryhmä kehottaa selvittämään, olisiko kotitestejä perusteltua tai mahdollista tilastoida kansallisesti jo nyt käytössä oleviin sähköisiin järjestelmiin.

Hyvinvointialueiden tulisi ryhmän mukaan varautua poikkeustilanteiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin ja henkilöstö­menojen kasvuun jo hyvinvointi­alueiden talousarvioita tehtäessä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat