Koronavirustilanne voi heiketä jälleen ensi syksynä.
Arvion allekirjoittavat sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos että sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysryhmä, joka on laatinut 54 ehdotusta siitä, miten Suomen tulisi varautua tuleviin epidemia-aaltoihin.
”Varautumismielessä haluamme viestittää, että syksy voi olla samankaltainen kuin kulunut kevät oli”, selvitysryhmän puheenjohtaja, sairaalaneuvos Rauno Ihalainen totesi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Tilaisuudessa julkaistiin selvitysryhmän raportti sosiaali- ja terveysjärjestelmän varautumiskeinoista tuleviin epidemia-aaltoihin. Yksi kiireellisimmistä varautumiskeinoista oli tämä: ensi syksynä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa henkilökuntaa, tiloja ja suojavarusteita sekä muuta materiaalia tulisi riittää noin 800–1 000 koronapotilaan vuodeosastohoitoa varten.
Potilaat pitäisi hoitaa siten, että uutta hoito- ja hoivavelkaa ei syntyisi. Aiemmissa epidemian vaiheissa sairaanhoitopiirit ovat peruneet ja lykänneet muuta kiireetöntä hoitoa, kuten leikkauksia, jotta koronapotilaita varten riittäisi sairaansijoja ja hoitohenkilökuntaa.
Lue lisää: Tutkimus: Koronapandemian alku osoitti suomalaisen terveysjärjestelmän heikon ennakointikyvyn
Siihen, miten koronapotilaat saataisiin hoidettua hoitovelkaa kasvattamatta, ryhmällä ei ollut yhtä selkeää ratkaisuehdotusta.
”Se liittyy ennen kaikkea henkilöstöresursseihin ja on useamman vuoden työn tulos”, Ihalainen sanoi.
Myös toimenpide-ehdotuksissaan ryhmä tunnisti, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi täytyy saada aikaan ”käytännön toimenpiteitä”.
Esimerkiksi uudet koronalääkkeet voivat kuitenkin olla apuna vähentämässä vuodeosastohoidon tarvetta, sosiaali- ja terveysministeriön johtaja asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki arvioi.
Voipio-Pulkin mukaan epidemian kehittymistä ennakoivat mittarit kehittyvät koko ajan, mikä voi auttaa esimerkiksi täydennysrokotuskierrosten ajoittamisessa.
Selvitysryhmän 54 ehdotusta tulevien epidemia-aaltojen varalle käsittelivät tilannekuvan, viranomaisyhteistyön, valmiussuunnittelun ja varautumisen, jäljityksen ja testauksen, hoitohenkilöstön riittävyyden, rokottamisen ja lääkehoidon, tehohoidon, materiaalisen valmiuden sekä lainsäädännön kehittämistä.
Ryhmän mukaan Huoltovarmuuskeskuksen valtakunnallista varmuusvarastointia on parannettava. Vaativan tehohoidon lisäämiseen tulisi varautua valtion erillisrahoituksella ja sairaaloihin pitäisi saada lisää tehohoitoon erikoistuneita hoitajia.
Ryhmä ehdottaa harkittavaksi tarvetta uudelle väestön laajamittaiselle rokotuskierrokselle, jos koronavirus muuntuu niin, etteivät nykyiset rokotteet tai sairastettu tauti enää anna väestötason suojaa. Rokotusstrategiaa ja rokotusten laajuutta tulisi arvioida uudelleen myös siinä tapauksessa, jos käyttöön saadaan uusia virusmuunnoksia varten räätälöityjä rokotteita.
Ryhmän mukaan koronaviruksen pcr-testaus tulisi kohdentaa riskiryhmiin, sairaalapotilaisiin, raskaana oleviin ja sote-henkilöstöön. Ryhmä kehottaa selvittämään, olisiko kotitestejä perusteltua tai mahdollista tilastoida kansallisesti jo nyt käytössä oleviin sähköisiin järjestelmiin.
Hyvinvointialueiden tulisi ryhmän mukaan varautua poikkeustilanteiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin ja henkilöstömenojen kasvuun jo hyvinvointialueiden talousarvioita tehtäessä.
