Keskustelu suomalaisesta lautamiesjärjestelmästä on käynyt kiivaana viime päivinä. Kaikki sai alkunsa Keski-Suomen käräjäoikeuden antamasta ratkaisusta, jossa lautamiehet äänestivät tuomarin näkökannan kumoon raiskausoikeudenkäynnissä. Käräjätuomari olisi tuominnut miehen vankeuteen raiskauksesta, mutta lautamiehet vapauttivat miehen syytteistä.
Tuomio kirvoitti lukuisia kriittisiä näkemyksiä lautamiesjärjestelmästä. Esimerkiksi oikeuspsykologian dosentin Julia Korkmanin mukaan tuomion perustelut kuulostivat päättömiltä ja herättivät kysymyksen koko järjestelmän toimivuudesta nykypäivänä.
Maanantaina Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa seitsemän käräjätuomaria penää koko järjestelmän lakkauttamista.
”Järjestelmä ei tuo ratkaisutoimintaan lisäarvoa, vaan se hidastaa ja jopa hankaloittaa tuomioistuinten työtä. Lisäksi se vaarantaa tuomioistuimen riippumattomuuden”, tuomarit kirjoittavat.
Lautamiesjärjestelmällä on Suomessa pitkät perinteet. Vaikka lautamiesten määrä on vuosien saatossa vähentynyt, on heillä edelleen paikkansa oikeusjärjestelmässä.
Tätä mieltä on lautamiehenä itsekin toimiva, Suomen Maallikkotuomarit -yhdistyksen puheenjohtaja Janne Heilimä.
”Oma kantamme on, että järjestelmä toimii hyvin. Jokainen on yksittäinen ihminen ja jokaisella on sananvapaus näissä asioissa.”
Viime aikainen keskustelu on Heilimän mukaan lähtenyt tämän yhden jutun ansioista käsistä. Samalla on alettu kaivaa esille myös vanhoja päätöksiä ja tuotu lautamiehiä esille hyvin negatiivisessa valossa.
Lautamiehet kirjoittivat tapauksesta ja siitä seuranneesta keskustelusta myös oman mielipidekirjoituksensa, jonka mukaan yhden päätöksen perusteella ei pitäisi tuomita koko järjestelmää.
””Kaksi lautamiestä ja yksi tuomari tulee halvemmaksi kuin kolmen käräjätuomarin istunnot.”
Heilimän mukaan käräjätuomareiden piirissä on monenlaisia mielipiteitä maallikkotuomareista. Hän ei itse ole lautamiehenä tavannut yhtäkään tuomaria, joka olisi järjestelmää vastustanut.
”Jokainen lautamies on erilainen. Paljon riippuu siitä, miten se yhteistyö käräjätuomarin kanssa toimii.”
Nykyisessä järjestelmässä on Heilimän mukaan paljon hyvää. Lautamiehet tuovat käräjäoikeuteen esimerkiksi sellaista tuntemusta ja tietämystä, mitä tuomareilla ei välttämättä ole. Tällaista voi olla vaikkapa syvällinen tuntemus taloushallinnon asioista.
Lautamiesjärjestelmää on moitittu rahaa vieväksi. Samalla rahalla voitaisiin pestata kiireistä kärsiviin käräjäoikeuksiin lisää tuomareita, käräjätuomarit ehdottivat mielipidekirjoituksessaan.
Heilimä on asiasta päinvastaista mieltä.
”Kaksi lautamiestä ja yksi tuomari tulee halvemmaksi kuin kolmen käräjätuomarin istunnot. Näihin kustannuksiin kun aina vedotaan.”
Heilimä näkee tosin itsekin nykytilanteessa kehitettävää. Maallikkotuomareille soisi enemmän koulutusta ja perehdyttämistä, sillä rikosoikeuden ymmärtäminen ja sen lainalaisuuksien hahmottaminen eivät ole helppo rasti.
Tällä hetkellä Suomessa toimii toista tuhatta maallikkotuomaria eli lautamiestä. Lautamiehet nimitetään kunnallisvaalien jälkeen kunnallisvaltuustossa. Nimitettävät lautamiehet edustavat tyypillisesti kunnan puoluepoliittista jakaumaa.
