Kysely: Suomalaisten maan­puolustus­tahto on nyt suurempi kuin koskaan

Lähes 90 prosenttia suomalaisista luottaa Puolustusvoimien kykyyn torjua Suomeen kohdistuvaa aseellista uhkaa.

Suomalaisia varusmiehiä monikansallisessa Arrow 22 -sotaharjoituksessa Niinisalossa.

18.5. 11:05 | Päivitetty 18.5. 11:51

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut suomalaisten maanpuolustustahdon korkeammalle tasolle kuin koskaan aiemmin, käy ilmi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n tuoreesta kyselystä.

Samalla sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on romahtanut, enää alle viidennes suomalaisista tukee sitä. Vain puoli vuotta sitten yli puolet tuki sotilaallista liittoutumattomuutta.

Aikojen muutoksesta kertoo se, että MTS:n kysely sattumalta julkaistiin tunti sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi toimittivat Nato-hakemuksensa perille.

Kysely oli ylimääräinen, mutta se sisälsi samat vuosittain toistuvat kysymykset. MTS päätti kyselystä Venäjän hyökkäyksen jälkeen, jotta tilanteesta saataisiin ajankohtaisin näkemys.

”Voin todeta, että muutokset ovat merkittävän suuria”, totesi MTS:n puheenjohtaja Harri Järvinen.

Kyselyn mukaan Suomen liittymistä Naton jäseneksi tuetaan Suomessa nyt vahvasti, 68 prosenttia haluaa Suomen liittyvän Natoon, kun viime syksynä luku oli neljännes.

Natoon liittymistä sen sijaan vastustaa nyt viisitoista prosenttia. Viime syksynä vastustajia oli puolet.

Kysymykset esitettiin noin tuhannelle suomalaiselle huhtikuun alun ja toukokuun alun välisenä aikana, jolloin Nato-keskustelu oli kiivaimmillaan.

Varsinainen maanpuolustustahto on vahvistunut selvästi, nyt 83 prosenttia haluaa, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos tänne hyökätään. Suunnittelukunnan mukaan tämä on MTS:n kyselysarjan korkein tulos. Miehet olivat tätä mieltä hieman naisia enemmän.

Yhtä lailla kovia lukemia löytyi siitä, miten Suomessa luotetaan omaan armeijaan. Nyt jo yhdeksän kymmenestä, 87 prosenttia, luottaa Puolustusvoimien kykyyn torjua Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia. Luottamus on viime syksystä kasvanut lähes viisitoista prosenttiyksikköä.

Suomessa koetaan myös, että tilanne on uhkaava. Kaksi kolmesta kokee nyt Suomen sotilaallisen ympäristön uhkaavampana, kun viime syksynä selvästi alle puolet ajatteli näin.

Länteen luotetaan, itään ei, voi tulokset tiivistää. Naton ja Yhdysvaltojen myönteinen vaikutus Suomen turvallisuuteen on kasvanut selvästi. Venäjän kielteinen vaikutus puolestaan on kasvanut entisestään. Nyt 85 prosenttia katsoo, että Venäjä vaikuttaa kielteisesti Suomen turvallisuuteen.

Myös Suomen sotilaallista yhteistyötä tuetaan laajasti. Viime syksyyn verrattuna myönteinen suhtautuminen sotilaalliseen yhteistyöhön on lisääntynyt selvästi erityisesti Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.

Tulos on linjassa HS:n vastaavan, maaliskuussa tehdyn kyselyn tuloksiin, jotka osoittivat ison nousun maanpuolustustahdossa. Tuolloin ilmeni, että jo kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Lue lisää: Suomalaisten maanpuolustus­tahto kasvanut huomattavasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan

Sotilassosiologian professori Teemu Tallberg Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo, että sodan vaikutus maanpuolustustahtoon on ollut ”huikean selkeä”.

”Kyselytulosten viesti ulkovalloille on selkeä: suomalaiset haluavat puolustaa maataan”, hän sanoo.

Puoluekartalta katsoen hänen mukaansa lisäys on tullut nimenomaan sieltä, missä varaa on ollut eli erityisesti vihreiden ja vasemmiston kannattajilta, samoin nuorilta aikuisilta ylipäänsä.

”Tässä ollaan tultu ikään kuin yhteen rintamaan. Jos maanpuolustustahdossa on ollut viime vuosina pientä laskevaa trendiä, niin nyt tämä nousu ei mahdu enää mihinkään virhemarginaaliin”, Tallberg sanoo.

”Tämä puhuu samaa kieltä kuin esimerkiksi lisääntynyt kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja kertausharjoituksiin ja yleisesti omaan rooliin kriisitilanteissa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat