Krista Aholan, 45, kuukautiset jäivät yllättäen pois – Mies epäili jo vaihde­vuosia, mutta totuus oli aivan toinen

Vuoden 2010 jälkeen lastensaanti on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta yli 40-vuotiaita naisia.

Perhe-elämästä blogia kirjoittava Krista Ahola, 45, kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja toisilta yli 40-vuotiailta odottajilta.

23.5. 2:00 | Päivitetty 23.5. 8:53

Kun helsinkiläisen Krista Aholan, 45, kuukautiset jäivät vuosi sitten yllättäen pois, hänen miehensä Joel Sammallahti arveli ensin vaihdevuosien alkaneen. Selvisi, että Ahola olikin raskaana.

Vaikka raskaus meni kesken, se herätti pariskunnan miettimään, ettei olisi sittenkään vielä myöhäistä yrittää lisää lapsia.

Nyt pariskunta odottaa kolmatta lastaan. Laskettu aika on heinäkuussa. Pariskunnalla on jo ennestään 10- ja 8-vuotiaat tyttäret.

”Tiedän, että olemme hirveän onnekkaita, sillä kaikille raskaus ei ole 45 vuoden iässä mahdollista mutta näköjään meille oli”, Ahola kertoo.

Pariskunta ei ole käynyt lapsettomuus­hoidoissa.

Pariskunnan aiemmat lapset syntyivät, kun Ahola oli 35- ja 37-vuotias. Hän kertoo ajatelleensa pitkään, ettei haluaisi hankkia lapsia lainkaan.

”Elin kaupunkilaista, vapaata elämää, jossa olin vastuussa vain itsestäni. Asuin Punavuoressa ja matkustelin paljon.”

Tavattuaan nykyisen kumppaninsa hän kuitenkin muutti mielensä.

”Monelle se oli ehkä vähän yllätys, kun kerroimme esikoisesta”, Ahola kertoo.

Viestintäalalla työskentelevä Ahola alkoi esikoisen myötä kirjoittaa perheellistymisestään Puutalobaby-nimistä blogia, josta tuli hänelle sittemmin osa-aikainen työ.

Blogissaan hän on kirjoittanut avoimesti perhe-elämästään mutta myös keskenmenostaan ja viime aikoina raskaudestaan. Hän kertoo saaneensa paljon yksityisviestejä muilta yli 40-vuotiailta naisilta, jotka ovat raskaana tai haaveilevat vielä raskaudesta.

”Moni kertoo, että he kokevat itsensä ulkopuoliseksi eivätkä saa vertaistukea.”

Suomalaiset naiset saavat lapsia paitsi myöhemmällä iällä myös vähemmän kuin aikaisemmin. Tämä käy ilmi Flux-tutkimushankkeen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin syntyvyyden kehitystä vuosina 1990–2018.

Vuoden 2010 jälkeen lastensaanti on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta yli 40-vuotiaita naisia, kertoo väitöskirjatutkija Julia Hellstrand Helsingin yliopistosta.

”Siitä todennäköisesti seuraa, että lapsia syntyy naisten koko elinaikana vähemmän kuin aikaisemmin.”

30–39-vuotiaiden ikäryhmässä lastensaanti väheni puolestaan ensimmäistä kertaa sitten 1970-luvun. Samaan aikaan myös alle 30-vuotiaiden naisten lastensaanti väheni aiempaa nopeammin.

Vielä 2000-luvun puolivälissä lapsia saivat eniten 25–29-vuotiaat. Sittemmin eniten lapsia ovat saaneet 30–34-vuotiaat. Lastensaanti on lykkääntynyt ja siirtynyt myöhemmäksi.

Aholan tarinassa näkyvät varsin tyypilliset syyt, miksi lapsentekoa lykätään. Suurin yksittäinen syy siirtää lastenhankintaa on se, että halutaan vielä tehdä muita mielen­kiintoisia asioita, kuten matkustella.

Nuorten aikuisten työllisyystilannekin vaikuttaa, sillä moni haluaa lykätä lapsensaantia, kunnes on saavuttanut työelämässä haluamansa aseman. Myös taloudelliset syyt vaikuttavat, sanoo tutkijatohtori Jessica Nisén Turun yliopistosta.

”Jos syntyvyyteen halutaan vaikuttaa, tarvitaan muitakin keinoja kuin pelkästään olemassa oleville lapsiperheille suunnatut yhteiskunnan tuet”, Nisén sanoo.

”Vaikka ne ovat tärkeitä, niiden lisäksi on tärkeää yrittää tukea esimerkiksi taloudellisesti epävarmassa asemassa olevien nuorten perheen perustamista.”

Koronapandemian aikana Suomessa ehdittiin uumoilla syntyvyyden jälleen kasvavan. Vaikka monissa muissa maissa syntyvyys romahti, Pohjoismaissa kävi toisin. Suomen ohella syntyvyys kasvoi Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Lue lisää: Korona-ajan vauvabuumi jatkoi kasvuaan – syntyvyys nousi viime vuonna jopa pandemian alkuaikoja enemmän

Syntyvyyttä tarkastellaan usein kokonais­hedelmällisyys­luvulla. Se kertoo, montako lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Suomessa kokonaishedelmällisyys heikkeni 2010-luvulla voimakkaasti. Vuonna 2010 naista kohden syntyi 1,87 lasta. Pohjalukemissa oltiin vuonna 2019, jolloin naista kohden syntyi 1,35 lasta.

Pandemian aikana vuonna 2020 kokonaishedelmällisyys kääntyi hienoiseen kasvuun: Suomessa syntyi 1,37 lasta naista kohden. Vuonna 2021 kasvu jatkui yhä. Syntyvyys kasvoi erityisesti yli 30-vuotiailla naisilla.

Nisén sanoo, että vielä on liian varhaista sanoa, millaisena syntyvyyden kehitys jatkuu. Tänä vuonna tammi–maaliskuussa syntyi vain 90 vauvaa enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2019.

Lue lisää: Vain 90 vauvaa enemmän kuin huonoimpaan aikaan – Alkuvuoden syntyvyys romahti jälleen lähelle pohjalukemia

Lue lisää: Vauvoja syntyi viime vuonna pandemiasta huolimatta enemmän kuin pitkään aikaan – Tutkija kertoo, mikä syntyvyyteen jatkossa vaikuttaa

Kokonaishedelmällisyysluku on mittarina myös altis muutoksille lastensaannin ajoituksessa, eikä se kerro suoraan lopullisesta lapsiluvusta.

Lopullinen lapsiluku tarkoittaa sitä lasten lukumäärää, jonka tiettynä ajanjaksona syntyneet naiset keskimäärin saavat elämänsä aikana.

Lopullinen lapsiluku voidaan mitata vasta lastensaanti-iän lopussa. Siksi kestää pitkään ennen kuin tällä hetkellä lastensaanti-iässä olevien naisten lopullista lapsilukua voidaan arvioida tarkasti.

Tutkijat ennustavat kuitenkin, että lopullinen lapsiluku pienenee merkittävästi ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen.

”Laskun voimakkuus riippuu ennustemenetelmästä ja sen taustalla olevista oletuksista. Joka tapauksessa lopullinen lapsiluku naista kohden laskee todennäköisesti lähes kahdesta lapsesta selvästi alle 1,75:n”, Hellstrand sanoo.

Krista Ahola arvioi pariskunnan olevan vanhempina nyt valmiimpia kuin esikoisen syntyessä.

Millaista sitten on saada lapsi 45 vuoden iässä? Ahola kertoo olevansa tietoinen iän mukanaan tuomista riskeistä. Hän on ollut hieman yllättynyt siitä, ettei häntä ole kuitenkaan kohdeltu riskisynnyttäjänä Suomessa.

”Olen yrittänyt muistuttaa neuvolassa, että hei, olen jo 45-vuotias. Ammattilaiset ovat olleet vain, että ei tässä mitään huolta ole, sillä raskaus on sujunut hyvin”, Ahola kertoo.

Kaiken varalta hän kävi alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa sekä sikiöseulontatutkimuksessa yksityisellä puolella ennen rakenneultraa. Aiemman keskenmenon vuoksi hän uskalsi iloita raskaudesta vasta sen puolivälissä.

Vanhempana Ahola sanoo nyt olevansa valmiimpi kuin aiemmin. Esikoisen tapauksessa pariskunnalla ei ollut ennestään kokemusta lapsista. Toinen lapsi puolestaan syntyi univajeen keskelle esikoisen ollessa taapero.

”Nyt olemme onnistuneesti kasvattaneet kaksi lasta jo kouluikään ja voimme ehkä todeta, että näköjään osaamme kasvattaa hyviä tyyppejä”, Ahola sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat