Miksi henkinen askel Natoon tuntuu Suomessa niin pieneltä? Tutkija muistuttaa vuosisataisesta erosta suomalaisen ja ruotsalaisen ajattelutavan välillä

”Suomalaisten identiteetti on ollut läntinen jo hyvin pitkään. Asia ei tullut kenellekään puun takaa”, sanoo tutkija. Eniten muuttuvat suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään.

Tutkimusjohtaja Hanna Ojanen työskentelee Tampereen yliopistossa.

22.5. 18:56

Hups, olemme Natossa. Suomen Nato-jäsenyysprosessi on ollut tähän asti nopea. Muuttuuko kansallinen identiteettimme samaa vauhtia?

Suomalaisten arvoja ja asenteita tutkinut E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen sanoo, ettei muutos identiteetissä välttämättä ole kovin suuri.

”Suomalaiset ovat olleet identiteetiltään läntisiä jo hyvin pitkään”, sanoo Pitkänen.

Suomalaisuuden kiinnittymispisteitä ovat Pitkäsen mukaan ennen kaikkea pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus. Irtiotto vanhasta tapahtui, kun liityimme Euroopan unioniin 1995.

”Siinä kohtaa siirryttiin läntiseen, poliittiseen yhteisöön, eikä Suomi sen jälkeen ole ollut samassa mielessä puolueeton kuin se ehkä oli kylmän sodan aikana”, sanoo Pitkänen.

Vaikka muutos suomalaisten kansallisessa identiteetissä ei ole välttämättä suuri, se ei ole välttämättä pienikään. Tulossa on iso muutos ennen kaikkea suhteisiimme Yhdysvaltoihin ja Venäjään.

Tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta muistuttaa, että Suomi on tähän asti mielletty liittoutumattomaksi maaksi – ja sitä ennen puolueettomaksi.

”Se on ollut asemoitumistapa maailman asioihin ja ennen kaikkea Yhdysvaltain ja Venäjän suhteisiin. On ajateltu, että ollaan jossain siellä välissä. Pidetään hyvät välit, mutta samalla etäisyyttä”, Ojanen kuvaa.

Suomen viiteryhmänä ovat tähän asti olleet muut liittoutumattomat maat, kuten Ruotsi, Irlanti tai Itävalta.

”Siihen on sekoittunut se, että ne kaikki ovat pieniä maita. Pieniin maihin ei kansainvälisissä suhteissa yleensä liity mitään ikävää. Niillä ei ole isoja omia intressejä”, Ojanen sanoo.

Pienen maan ja liittoutumattoman maan identiteetit on tähän asti Suomessa kietoutuneet yhteen. Nyt näistä kahdesta jäljelle jää pienuus.

Esimerkiksi rauhanturvaamiseen on osallistuttu, koska kenelläkään ei ole mitään sitä vastaan, että pienistä maista tulee rauhanturvaajia.

Ojanen muistuttaa, että konsepti ei kokonaan romutu Naton myötä. Natossa on paljon pieniä maita ja esimerkiksi Norja on rauhanvälittäjänä merkittävä maa.

”Viiteryhmä Suomen kohdalla joka tapauksessa muuttuu ja uskon, että siinä tulee miettimistä”, Ojanen sanoo.

Henkisesti askel ei ole Pitkäsen mukaan suomalaisille kovin iso.

Siinä ei mennä niinkään kohti uutta ja tuntematonta, vaan enemmän Natoon liittyminen on läntisen suuntauksen vahvistumista vielä yhdellä pykälällä.

”Suomalaisten tietä Nato-jäsenyyteen on valmistellut Nato-optio-keskustelu. Tämä vaihtoehto on ollut koko 2000-luvun osa turvallispoliittista keskustelua. Lisäksi Suomen armeija on Nato-yhteensopiva, joten sillä tavalla asia ei tullut kenellekään puun takaa”, kuvaa Pitkänen.

Nopea ja suuri muutos Nato-gallupeissa kertoo Pitkäsen mukaan siitä, että pohjalla oli tietynlainen valmius turvallisuustilanteen muuttuessa muuttaa suuntaa.

Jo ennen Ukrainan sotaa suomalaiset ovat olleet Naton kannalla, jos valtiojohto niin päättää. Vaikka Naton suora kannatus on ollut 20–30 prosenttia, prosentit ovat olleet paljon korkeampia, kun on kysytty kannatusta siinä tilanteessa, jos valtiojohto päättää, että jäsenhakemus on tarpeen.

”Suomi on maailman mittakaavassa korkean luottamuksen yhteiskunta. Luottamus instituutioihin ja tällaisessa tilanteessa poliittisiin päättäjiin on korkea”, sanoo Pitkänen.

Eniten suomalaisten identiteettiä muokkaavana tekijänä muuttuu Yhdysvaltojen rooli. Nato-jäsenyyden jälkeen Suomi on Yhdysvaltojen johtamassa liittoutumassa.

”Se on ihan uutta”, korostaa Ojanen.

Uudella tavalla painottuu myös Iso-Britannia. Kun britit olivat yhä EU:ssa, suomalaiset huomasivat usein olevansa samoilla linjoilla. Nyt Britannian rooli on EU-eron jälkeen taas vahvistumassa.

Liittoutumattomien porukka EU:n sisällä pienenee entisestään ja tilanne on näille maille Ojasen mukaan mietinnän paikka. Ainakin Irlannissa keskustelua käydään jo.

Ruotsalaisille muutos on todennäköisesti henkisesti suurempi muutos kuin suomalaisille, arvioivat asiantuntijat. Puolueettomuus ja liittoutumattomuus on ollut ruotsalaisille enemmän identiteettikysymys.

”Meillä on ajateltu enemmänkin, että liittoutumattomuus on ollut keino saavuttaa jotkut päämäärät. Se on ollut Suomelle kätevää tai vaihtoehto, joka on valittu. Se on ollut keino ja nyt on toinen keino”, kuvaa Ojanen.

Suomalaisilla esimerkiksi itsenäisyyspäivän kuvastoon liittyy vahvasti sotien muisteleminen. Ruotsissa taas on eletty rauhan aikaa ja vältytty isoilta konflikteilta.

”Meillä on Venäjän naapuruus, sodat ja selviäminen kylmässä sodassa. Ruotsalaisessa isossa tarinassa taas liittoutumattomuus on ollut varmin keino pysyä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Siinä mielessä muutos on heille isompi”, sanoo Pitkänen.

Ruotsin identiteetti ei Nato-jäsenyydestä romahda – siihen kuuluu paljon muutakin. Ojanen muistuttaa, että Ruotsi on vähintään keskisuuri maa identiteetiltään.

Ruotsi on asettanut Nato-jäsenyydelleen ennakkoehtoja, kuten varaumia ydinaseiden ja ulkomaisten tukikohtien sijoittamista vastaan. Suomessa enemmänkin hyssyteltiin, että mitään varaumia ei ole syytä asettaa. Sellaiseen ei ole varaa.

”Ruotsissa tiedetään, että näin voi menetellä. He osaavat sanoittaa ja ottaa tilaa. Siinä mielessä on hyvä, että hakemukset menevät yhtä aikaa”, sanoo Ojanen.

Rohkeus on astunut suomalaisuuteenkin tänä keväänä ihan uudella tavalla.

”Jo aiemmin oli tavallaan rohkeuden merkki, että uskalsi puhua Natosta. Nyt yhtäkkiä kaikki olivatkin rohkeita. Samalla rohkaistiin toisia”, sanoo Ojanen.

Myös samanmielisyyden painetta syntyi, kun näytti, että kaikki ovat menossa yhteen suuntaan. Mielipidemittaukset ruokkivat toisiaan.

”Kaikki menivät samalle puolelle venettä”, kuvaa Ojanen.

Puolueettomuus suomalaisten identiteetin perustana – onko siitä enää mitään jäljellä?

”Suomalaisessa itseymmärryksessä se on ollut pitkään. EU-ajan kriiseissä Suomi on kuitenkin puolensa valinnut jo kauan läntisen yhteisön osana. Se, että olisimme poliittisesti neutraaleja emmekä ottaisi kantaa, ei ole ollut tosiasia enää aikoihin”, Pitkänen korostaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat