Lontoolainen Anton Reed ei ole asunut päivääkään Suomessa, mutta saapui suorittamaan varus­mies­palvelusta – Nyt hän kertoo miksi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvatti suomalaisten maanpuolustustahdon suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Kysyimme ulkosuomalaiselta Anton Reediltä, mitä hän ajattelee varusmiespalveluksesta.

Ulkosuomalainen Anton Reed on asunut koko elämänsä Britanniassa.

28.5. 2:00 | Päivitetty 28.5. 7:04

Reilut kuusi vuotta sitten Lontoossa asuvan Anton Reedin, 23, postilaatikosta tipahti kirje. Siinä kerrottiin, että Reed on vapautettu suomalaisesta varusmiespalveluksesta.

Reed sai kirjeen, koska hänellä on Britannian kansalaisuuden lisäksi Suomen kansalaisuus.

”Siinä luki, että ei ole pakko tulla, kun en ole asunut Suomessa missään vaiheessa”, Reed muistelee.

Nyt alikersantti Reed on lähestulkoon suorittanut palveluksensa Karjalan prikaatissa. Reed kotiutuu kesäkuussa melkein vuoden kestäneen armeija-ajan jälkeen.

Puolustusvoimat ei tilastoi asevelvollisia kotimaan perusteella, joten tarkkaa tietoa ulkomailta varusmiespalvelusta suorittamaan tulevien määrästä ei ole.

Karjalan prikaatissa palvelee vuosittain noin 50–60 ulkosuomalaista. Varusmiespalvelukseen saapuvia ulkosuomalaisia tulee ympäri maailmaa – niin Yhdysvalloista kuin Australiasta mutta myös Skandinaviasta ja muualta Euroopasta.

Suomalaiselle äidille ja brittiläiselle isälle syntynyt Reed on asunut koko elämänsä Britanniassa. Reedin äidin perhe on kotoisin Joensuusta, joten siellä on tullut vietettyä lapsuuden ja nuoruuden lomia.

”Olen ollut Suomessa vain talvella ja kesällä, mutta en ole ikinä viettänyt täällä enempää kuin ehkä neljä viikkoa vuodessa.”

Reedin isovanhemmat asuvat Joensuussa. Armeijavapaillaan hän on yöpynyt heidän luonaan. Reedin puheessa ei ole häivähdystäkään paikallismurretta, ja satunnaisesti lauseisiin lipsahtavat englanninkieliset sanat paljastavat, että suurin osa tähänastisesta elämästä on kulunut ulkomailla.

Kaksoiskansalainen voi saada vapautuksen varusmiespalveluksesta kolmella eri perusteella.

Jos miespuolinen kaksoiskansalainen on asunut Suomen ulkopuolella viimeiset seitsemän vuotta, hänet vapautetaan asepalveluksesta. Muualla asuva suomalainen voidaan määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän on täyttämässä 30 vuotta.

Vapautuksen voi saada, vaikka ei olisikaan asunut seitsemää vuotta ulkomailla. Tällöin kaksoiskansalaisen täytyy osoittaa, ettei asuinpaikka ole Suomessa ja että esimerkiksi perhe, opiskelupaikka ja työpaikka ovat toisessa maassa.

Kolmas vapauttamisen peruste on ulkomailla suoritettu varusmiespalvelus.

Puolustusvoimien kirjeen saatuaan Reed jätti armeija-asian mietintään. Hän kävi ensin opiskelemassa maisterintutkinnon paleobiologiasta.

”Kun valmistuin yliopistosta, rupesin miettimään, että ehkä nyt olisi mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen palvelus.”

Reed ajatteli, että armeijan käyminen on tärkeä osa suomalaisuutta. Lisäksi hän halusi kehittää itseään ja osallistua maanpuolustukseen.

"Se on tärkeää ja minulle sydämenasia."

Toisessa kotimaassaan lomaillessaan Anton Reed on päässyt harrastamaan perisuomalaisia asioita: mökkeilyä, kalastamista, marjastusta ja sienestystä.

Reed on viihtynyt intissä Suomessa.

”Täällä on aika perhetunnelma jo tässä vaiheessa.”

”Kaikki vaikeimmat asiat ovat antaneet parhaimpia muistoja, overcoming challenges ja silleen.”

Suomen itänaapurin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole karistanut ulkosuomalaisen puolustusintoa mihinkään.

”Voin sanoa, että Suomen puolustustahto ja oma puolustushalukkuus eivät ole mitenkään muuttuneet. Oma mieli on sama, mitä on aina ollut ja tulee aina olemaankin.”

Entä jos Suomi joutuisi sotaan ja pitäisi saapua puolustamaan maata, jossa ei ole koskaan asunut?

”Olen tietenkin miettinyt sitä, että mitä jos sellainen kutsu tulisi. Se on osasyy, minkä takia olen tänne tullut. Se on minulle sydäntä lähellä”, sanoo Reed ja lisää, että hänelle on tärkeää puolustaa omaa perhettä, kulttuuria ja maata.

Lue lisää: Kysely: Suomalaisten maan­puolustus­tahto on nyt suurempi kuin koskaan

Kun kotiutumisaika kesäkuussa koittaa, Reed suuntaa takaisin Lontooseen, jossa odottavat tyttöystävä ja työnhaku.

Sitä ennen on kuitenkin tarkoitus vielä juhlia juhannusta Suomessa. Reedillä on jo muutama suomalainen juhannus takana.

”Juhannus on ihan hauskaa aikaa, ja minulle on vieläkin outoa, ettei aurinko laske täällä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat