Näin tutkija arvioi Niinistön ja Erdoğanin puhelua: Ei läpi­murtoa, keskustelua käytiin enemmän Erdoğanin ehdoilla

Tasavallan presidentin kanslian mukaan presidenttien puhelinkeskustelu käytiin Suomen aloitteesta. Keskustelua käytiin enemmän Erdoğanin ehdoilla, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Presidentti Sauli Niinistö ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.

21.5. 17:47

Suomen ja Turkin Nato-keskusteluissa ei ole päästy vielä tunnusteluvaihetta pidemmälle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Toni Alaranta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kävivät puhelinkeskustelun lauantaina. Turkki ilmaisi viime viikolla vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Erdogan on syyttänyt maita muun muassa ”terroristien majoittamisesta”.

Presidentinkanslian niukkasanaisen tiedotteen mukaan presidentit keskustelivat Suomen Nato-jäsenyydestä, koko euroatlanttisen alueen turvallisuudesta ja terrorismin vastaisesta taistelusta. Niinistön kerrotaan todenneen Erdoğanille, että Nato-liittolaisina Suomi ja Turkki sitoutuisivat toistensa turvallisuuteen ja vahvistaisivat siten maiden kahdenvälisiä suhteita.

”Tiedotteen viimeinen lause oli, että dialogi maiden välillä jatkuu. Tulkitsen sen niin, ettei asiassa ole päästy muuhun kuin tunnusteluvaiheeseen. Tulkintani on, että mitään läpimurtoa tässä ei vielä saatu”, Alaranta sanoo.

Lue lisää: Turkin Erdoğan ja Niinistö keskustelivat puhelimessa, aiheena Suomen Nato-jäsenyys

Tiedotteen mukaan Suomi tuomitsee terrorismin kaikissa sen ilmenemismuodoissa.

”Sehän on sama asia, jota meiltä on Turkin suuntaan viestitetty viime päivät. On hyvin vaikea sanoa, onko asia nyt liikahtanut Erdoğanin kanssa mihinkään suuntaan”, Alaranta arvioi.

Tasavallan presidentin kanslian mukaan presidenttien puhelinkeskustelu käytiin Suomen aloitteesta. Alaranta kuitenkin arvelee, että keskustelua käytiin enemmän Erdoğanin ehdoilla.

”Asetelma on, että meidän pitäisi saada Turkki vakuuttuneeksi siitä, että Suomesta ei synny Turkin kannalta minkäänlaisia turvallisuushuolia.”

Alaranta ei pidä epätavallisena sitä, että keskustelu käytiin maiden presidenttien tasolla eikä alemmilla hallinnon tasoilla.

”Erdoğan on Turkin päässä vallankäyttäjä ja hän on tottunut siihen, että hän neuvottelee suoraan valtionpäämiesten kanssa.”

Presidentti Erdoğanin kanssa keskusteli lauantaina puhelimitse myös Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson.

Turkkilaisen uutistoimiston Anadolun mukaan Erdoğanin kerrotaan vaatineen Anderssonilta, että Ruotsin poliittisen, taloudellisen ja aseellisen tuen ”terroristijärjestöille” tulisi loppua.

Erdoğan on useaan otteeseen esittänyt väitteen, jonka mukaan osalla Ruotsin valtiopäiväedustajista olisi yhteyksiä Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK), jota Turkki pitää terroristijärjestönä. Myös Euroopan unioni, jonka jäsen Ruotsi on, on määritellyt PKK:n terroristijärjestöksi.

Ruotsi on monien muiden länsimaiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen, tavoin tukenut PKK:n Syyriassa toimivaa sisarjärjestö YPG:tä taistelussa jihadistijärjestö Isisiä vastaan.

Turkin näkemyksen mukaan YPG on osa PKK:ta.

Alaranta ei julkisuudessa olleiden tietojen perusteella lähde arvioimaan sitä, vaikuttaako Erdoğanin puhelinkeskustelun sävy olleen erilainen Suomen kuin Ruotsin kanssa.

”Mutta jo aiemmin on saatu tietoon, että Ruotsi on vielä Suomeakin hankalamassa tilanteessa ja joutuu tekemään vielä enemmän töitä Turkin mielipiteen pyörtämiseksi”, Alaranta sanoo.

Turkin syytökset ”terrorismin tukemisesta” ovat kohdistuneet pääsääntöisesti Suomea enemmän Ruotsiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat