”Suomen täytyy varautua tähän kissa ja hiiri -leikkiin” – Näin kaksi Suomessa asuvaa kurdia kommentoi Turkin vaatimuksia

Kaksi Suomessa asuvaa kurdia eivät usko Turkin Nato-vaatimusten toteutumiseen. Alan Salehzadehin mukaan tulevat sukupolvet eivät antaisi anteeksi vaatimuksiin suostumista.

Seida Sohrabi (kok) on Helsingin kaupungin varavaltuutettu sekä Lähi-idän ja islamin asiantuntija.

24.5. 19:24 | Päivitetty 24.5. 19:51

”Suomalaisille väitteet terroristien majoittamisesta tulivat yllätyksenä ja osa hämmentyi. Ihan syystäkin”, sanoo Suomen kurdi Seida Sohrabi (kok).

Sohrabi on Helsingin kaupungin varavaltuutettu sekä Lähi-idän ja islamin asiantuntija. Hän itse ei ole asunut Kurdistanin alueella, mutta sukua hänellä asuu tälläkin hetkellä Iranin ja Irakin alueella.

Sohrabi ei yllättynyt Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin vaatimuksista.

”Turkki käyttää kurdeja edistääkseen omia asioitaan. Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun kurdit ovat pelinappulana valtioiden välisissä asioissa.”

Alan Salehzadeh kertoo, että muun muassa Nato-maissa Saksassa ja Belgiassa asuvia kurdeja Turkki on haastanut oikeuteen jo kymmeniä kertoja.

”Suomen täytyy varautua tähän kissa ja hiiri -leikkiin.”

Salehzadeh on Lähi-idän asiantuntija, analyytikko ja opettaja. Hän on Iranin kurdi, mutta asunut myös Turkissa. Sukulaisia hänellä on molempien maiden alueella.

Turkin vaatimuksissa on kyse on pelottelusta, johon ei pitäisi ”sananvapauden ja demokratian mallimaan” suostua, Salehzadeh painottaa.

”Voidaan kysyä, miksi Suomelle ja Ruotsille esitettiin erillinen vaatimus, mutta ei esimerkiksi Yhdysvalloille? Turkissa tiedetään, että kurdeihin liittyvissä asioissa siellä ei kuunnella Turkkia eikä toimita sen vaatimusten mukaisesti.”

Alan Salehzadeh

Turkin presidentti Erdoğan on vaatinut Suomea ja Ruotsia julistamaan Kurdistanin työväen­puolueen PKK:n terroristi­järjestöksi, jotta Turkki voisi hyväksyä maiden Nato-jäsenyyden. Erdoğan on syyttänyt Suomea ja Ruotsia esimerkiksi ”terroristien majoittamisesta” viitaten muun muassa PKK:hon.

Turkki, Yhdysvallat ja Euroopan unioni pitävät PKK:ta terroristijärjestönä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) alleviivasikin viime viikolla, että PKK on kielletty Suomessa, koska se kuuluu EU:n terroristilistalle. Ruotsi listasi PKK:n terroristijärjestöksi jo vuonna 1984 Olof Palmen hallituksen toimesta.

Lue lisää: Ruotsi oli ensimmäinen länsimaa, joka listasi PKK:n terroristeiksi – Euroopassa Turkin ykkös­vihollinen on leimattu terroristi­järjestöksi hapuilevin askelin

Turkin mukaan kuitenkin myös PKK:n Syyriassa toimiva sisarjärjestö YPG on osa PKK:ta, joten tuoreet vaateet koskevat myös sitä. Muun muassa Ruotsi ja Yhdysvallat ovat tukeneet YPG:tä taistelussa jihadistijärjestö Isisiä vastaan.

Turkki on myös vaatinut ”terroristien” luovuttamista.

Oleellista onkin ymmärtää, että Turkissa terroristi-sanaa käytetään hyvin eri tavalla kuin Suomessa.

Salehzadeh huomauttaa, että kurdeja on monenlaisia. Tämä pätee sekä kurdialueella asuviin että diasporassa oleviin.

On heitä, jotka ovat hiljaa ja hyväksyvät Erdoğanin teot sekä pitävät kurdien oikeuksia riittävinä. Toisaalta on heitä, jotka vaativat oikeuksia kurdeille ja muille vähemmistöille.

”Erdoğanin mielestä kaikki jälkimmäiset ovat terroristeja. Hänelle sillä ei ole väliä, oletko [laillisen vasemmistopuolueen] HDP:n jäsen vai kuulutko aseelliseen ryhmään kuten PKK:hon.”

”Jos lähdet maanpakoon, sinut leimataan terroristiksi.”

Salehzadehin mielestä Turkin vaateissa on kyse siitä, että Erdoğan pyrkii saamaan vankilaan kaikki häntä kritisoivat. Punainen lanka on ihmisten hiljentäminen.

”Suomessakin asuu häntä kritisoineita pormestareita ja taiteilijoita. He ovat tulleet Eurooppaan pakolaisina, ja heidän vaikuttamisensa on mielenosoituksiin osallistuminen ja sympatian osoittaminen vähemmistöille”, Salehzadeh sanoo.

Jos vaatimus menisi läpi, se romuttaisi hänen mukaansa koko eurooppalaisen pakolaispolitiikan.

”Jos lähdet maanpakoon, sinut leimataan terroristiksi. Pitäisikö sitä palata, alentua ja olla elämänsä vankilassa?”

Kyse on hänen mukaansa ihmisryhmien mustamaalaamisesta.

”Olisi erittäin huolestuttavaa, jos Suomi tai Ruotsi suostuisi vaatimukseen. Se muistuttaisi juutalaisten palauttamista natseille. Tulevat sukupolvet eivät antaisi sitä anteeksi.”

”Jos Erdoğanille antaa pikkusormen, se vie koko käden.”

Turkki pyrkii myös viemään kurdeilta näiden Euroopassa saamia oikeuksia.

Seida Sohrabi kuvailee itseään esimerkkinä kurdista, joka on saanut ”kaikki maailman oikeudet”, sellaiset joita Kurdistanissakin toivotaan: opinnot, yhdenvertaisuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon.

”Erdoğan olisi varmasti mielissään, jos en saisi toimia politiikassa etnisen taustani vuoksi.”

Hän ei ole hetkeäkään uskonut, että Suomessa tai Ruotsissa taivuttaisiin Turkin vaatimuksiin. Se vaatisi joko perustuslain muuttamista tai Suomen omien lakien rikkomista.

Suomi on oikeusvaltio, ja Turkin pitäisi kunnioittaa meidän toimintatapojamme, Sohrabi painottaa.

”Olisi käsittämätöntä, jos minun kaltaisiani Suomen kurdeja lähdettäisiin sortamaan”, hän sanoo.

”Sen jälkeen voitaisiin kysyä, kuka on seuraava. Jos Erdoğanille antaa pikkusormen, se vie koko käden.”

Salehzadehin mukaan Turkin vaatimusten ei tulisi mennä Suomessa ja Ruotsissa läpi.

”Vaatimukset haastavat oikeusvaltioperiaatteet ja demokratian. Meillä turvallisuutta vaarantavien paikka on oikeuden edessä.”

Silti Salehzadeh aavistelee, että joitain myönnytyksiä saatetaan vähin äänin tehdä – etenkin Ruotsissa. Hänen mukaansa mahdollisia ovat muun muassa turvapaikanhakijoiden palauttaminen, Turkin toiminnan hiljainen hyväksyminen Lähi-idässä ja asemyönnytykset. Erdoğan on vaatinut, että aseiden vientikiellosta Turkkiin olisi luovuttava.

Erdoğanin vaatimusten on arveltu kohdistuvan enemmän Ruotsiin kuin Suomeen, koska ensimmäisessä on enemmän kurdeja päättävissä asemissa. Tiistaina Erdoğan esittikin Ruotsille tarkan viiden kohdan vaatimusten listan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat