Koulun sisäilmaongelmat johtivat laajaan operaatioon luonto­kadon torjumiseksi Kankaan­päässä – ”Kuka tahansa voi tulla tänne oppimaan”

Ympäristökasvatus on nivottu Kankaanpäässä tiukasti opetukseen. Luontokadon torjuntaan osallistuu koko koulu eskarista lukioon

Lukiolaiset Roosa Kinnunen (vas.) ja Oona Ketola istuttavat käenkukkaa Honkajoen yhtenäiskoulun pysäköintialueen reunoille.

6.6. 7:24 | Päivitetty 6.6. 11:49

Kissankäpälä, ketoneilikka, keltamaite, kangasajuruoho, käenkukka. . .

Pysäköintialueen laidalle nostetut taimilaatikot ovat täynnä ketokasveja, jotka ovat harvinaistuneet luonnossa samalla, kun perinteiset kedot ja niityt ovat vähentyneet.

Vielä toukokuun lopussa myös Honkajoen koulun parkkipaikan reunoilla kasvoi kurtturuusua, joka peitti alleen kaiken kitukasvuista nurmikkoa myöten.

Nyt Kankaanpään kaupunki on raivannut pois haitallisen vieraslajin ja nurmikon rippeet. Niiden tilalle istutetaan ketokasveja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta.

Hento tihkusadekaan ei häiritse, kun lukiolaiset Veera Pitkäranta, 16, Oona Ketola, 17, Roosa Kinnunen, 17, ja Olivia Kytömäki, 16, lastaavat taimet kantolaukkuun ja upottavat kukanalut hiekkaiseen maahan.

Nuoret ovat tottuneita istuttajia. Ympäristökasvatus ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on Honkajoella laaja osa opetusta, ja mukana on koko yhtenäiskoulu esikoululaisista lukioon.

Koulupihan nurmialueet on korvattu ketolaikuilla ja niityillä. Pihalle on istutettu omena-, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita sekä marjapensaita. Kasvatuslaatikoissa on perunaa, porkkanaa, sipulia ja yrttejä.

Koulun katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat sähköä läheisen kiertotalouslaitoksen tarpeisiin. Akvaariossa vesi kiertää niin, että sen päällä olevat eksoottiset kasvit saavat ravinteita ja kalat taas puhdasta vettä.

Mansikkapaikka on koulun sisäänkäynnin edessä. Se istutettiin vuosi sitten keväällä, ja nyt kasvit puskevat esiin maasta. Keltamaite on kukassa, samoin ahomansikka.

”Tähän kylvettiin hyvin paljon ahomansikan siemeniä. Oppilaat saivat päättää, minkälaisia kasveja laitetaan”, kertoo lukion biologian ja maantieteen lehtori Kalle Männistö, jonka aloitteesta koko monimuotoisuushanke lähti liikkeelle.

Oppilaiden toivomuksesta alueella on paljon syötäviä kasveja, hedelmäpuita ja marjapensaita.

Mansikkapaikan lähellä on iso alue, johon esikoululaiset ovat istuttaneet valtavan määrän minttuja.

”Ne ovat hyviä mesikasveja pölyttäjille”, Männistö sanoo.

Hän on innokas perhosharrastaja ja -tutkija.

”On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia lajeja tänne tulee.”

Honkajoen lukion biologian ja maantieteen lehtori Kalle Männistö on innoissaan koulun ympäristöhankkeista. Keltamaite kukkii vuosi sittenperustetulla kedolla.

Honkajoen lukiolaiset Veera Pitkäranta (takana) ja Olivia Kytömäki istuttavat koulun parkkipaikan reunoille ketokasveja.

Koulun piha-alueesta tulee alati muuttuva käytännön oppimisympäristö, jota käytetään muun muassa lajitunnistukseen.

Niityille tehdään digitaalisuutta hyödyntävät lisätyn todellisuuden opastaulut, ja koulun viereen on tulossa lisätyn todellisuuden luontopolku. Sen varrella voi kännykän avulla sukeltaa esimerkiksi mehiläispesään tai puroon.

Sekä opastaulut että luontopolulle tulevat videot on tehty oppitunneilla. Paikallinen mehiläistarhuri on tuonut niityn laitaan mehiläispesän, ja oppilaille on hankittu varusteet pesän hoitoa varten.

Pienistä ympäristöteoista on vähitellen kasvanut isoja asioita, jotka konkretisoituvat vähitellen.

Kaikki alkoi pari vuotta sitten sisäilmaongelmista. Osa vanhasta koulusta purettiin, ja tilalle rakennettiin uusi. Samalla päätettiin, että kaikki nurmialueet korvataan kedoilla ja niityillä.

Suurin osa oppilaista suhtautuu Männistön mukaan ympäristöhankkeisiin myönteisesti.

”Nuoret ymmärtävät, että he eivät voi tehdä kaikkea mutta he voivat tehdä pieniä asioita ja että yksittäinenkin henkilö voi vaikuttaa esimerkiksi omaan kuluttamiseensa.”

”Tosi kivaa yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä”, sanoo Honkajoen lukion toista vuosikurssia käyvä Katariina Kannisto, 18, koulun ympäristöhankkeista.

”Tällaista pitäisi tehdä myös isojen kaupunkien keskustoihin, jotka kaipaavat kasveja ja vihreyttä”, Kannisto sanoo.

Lukiolainen Katariina Kannisto on kiinnostunut biologiasta ja sai aineesta kevään ylioppilaskirjoituksissa laudaturin. Koulun aulassa olevan akvaarion päällä olevat kasvit saavat ravinteikasta vettä akvaariosta.

”Koululle on istutettu myös paljon hyötykasveja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi kotitaloudessa. Todellista lähituotettua ruokaa”, Kannisto toteaa.

Hän on ollut mukana istuttamassa kasveja koululle ja moottoriurheilukeskuksen alueelle, hoitanut mehiläisiä ja osallistunut digitaalisten opastetaulujen tekemiseen.

Kannisto on saanut koulun hankkeista inspiraatiota kotiinkin.

”Olen istuttanut laatikoihin mansikoita, perunoita, tomaattia, kurkkua ja paprikaa.”

Ympäristökasvatus kuuluu opetusohjelmaan, mutta harva koulu on toistaiseksi nivonut ympäristötekoja opetukseen ja käytäntöön laajasti kuten Honkajoella on tehty.

”Koko Suomessa on aika vähän kouluniittyjä. Meillä oli mahdollisuus tehdä niittyjä ja ketoja, kun koulun koko piha meni uusiksi”, Männistö kertoo ja löytää tämän tästä mahdollisia uusia istutuspaikkoja.

”Tuokin penkka olisi vapaana, ja tuollakin on joutomaata, johon voisi tehdä kedon”, Männistö osoittaa tienreunaa.

Raha voi olla yksi syy ympäristöhankkeiden vähäisyyteen. Honkajoellakin suurimmat haasteet olivat Männistön mukaan rahoituksessa, sillä monimuotoisuuden edistämiseen ei tuntunut löytyvän mahdollistajaa.

Lopulta ulkopuoliseksi rahoittajaksi tuli Vuokon luonnonsuojelusäätiö. Muukin rahoitus saatiin kasaan muun muassa koulun rakennushankkeeseen budjetoitujen varojen säästymisestä.

”Piha-alueiden rakennuskustannukset eivät nousseet sen suuremmiksi kuin nurmialueita perustettaessa olisi käynyt”, Männistö kertoo.

Kehitteillä on sovellus, jonka avulla voi lähteä digitaaliselle retkelle kukkakedolle.

Pysäköintialueen reunoille istutetaan hiekkamaassa viihtyviä kasveja.

Honkajoella ympäristöteema on levinnyt myös koulun ulkopuolelle.

Koulu on ottanut kummialueekseen läheisen Pesämäen moottoriurheilukeskuksen, jonka valleille ja ratojen välialueille on perustettu ketoja ja niittyjä. Alueelta on löytynyt harvinaisia perhosia, muun muassa silmälläpidettävien vajayökkösen ja synkkämaayökkösen esiintymät.

Teema tulee näkymään myös koulun säästyneessä osassa, jossa on sopivasti vanhoja luokkatiloja. Sinne on suunnitteilla ympäristökasvatuksen oppimiskeskus, jossa mukana on Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark luontomatkailualue.

”Idea on, että kuka tahansa voi tulla tänne oppimaan. Lukiolaisia koulutetaan opastamaan ryhmiä ja pitämään kesällä päiväleirejä”, Männistö kertoo.

Toimintaa laajennetaan yhteistyöllä korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on Männistön mukaan avata nuorille väylää korkeakouluihin, vaikkapa ympäristöalalle.

Mutta ensin odotellaan kukkia ja pölyttäjiä ja annetaan perhosten liihotella.

Hyötypuutarhaa ei jätetä omilleen lomallakaan. Yläkoulun oppilaille on jo jaettu kesän ajaksi kasteluvuorot.

Oikaisu 6.6. kello 11.48: Ensimmäisessä kuvatekstissä puhuttiin virheellisesti käenkaalista. Kyseessä on käenkukka.

Lue lisää: Pihassasi nätisti nököttävä vieraslaji tekee tuhoa satojen kilometrien päässä – Kurtturuusulle on kehittynyt kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä erityisen vaarallisen

Lue lisää: Pölyttäjäkatoa pidetään isona vaarana maailman ruoan­tuotannolle, ja nyt se uhkaa myös Suomea

Lue lisää: Suomi ei ole onnistunut pysäyttämään luonnon köyhtymistä – jopa puolet luonto­tyypeistämme on uhanalaisia

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat