Todistusvalinta on tehostanut opiskelija­valintaa – harvemmalle tulee turhia välivuosia

Uudistus näyttää lisänneen liikkuvuutta. Yhä useammat hakevat useampiin kohteisiin ja paikkoihin, jotka sijaitsevat kauempana hakijan kotipaikkakunnasta.

Opiskelija valmistautui pääsykokeisiin Helsingin yliopiston kirjastossa vuonna 2016.

3.6. 2:00 | Päivitetty 3.6. 7:40

Todistusvalinta on nostanut saman kevään ylioppilaiden osuutta opiskelemaan hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista hakijoista.

Sen sijaan todistusvalinta ei kuitenkaan muuttanut merkittävästi hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden sukupuolijakaumaa tai sosioekonomista taustaa.

Tämä käy ilmi tänään julkaistavasta Laboren ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijoiden laatimasta opiskelijavalintauudistusta koskevan seurantatutkimuksen loppuraportista.

Todistusvalinnan tavoitteena oli tehostaa hakeutumista korkea-asteelle siten, ettei opiskelijoille tulisi toisen asteen jälkeen tahattomia välivuosia.

Tässä tavoitteissaan uudistus näyttää onnistuneen etenkin kaikkien nuorimpien, 19-vuotiaiden hakijoiden osalta, sanoo hankkeen vetäjä, Vattin tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen.

”Aiemmin suuri määrä ylioppilaita pyrki useana vuonna opiskelupaikkoihin ja pääsi niihin joko monien pääsykoekertojen jälkeen tai ei ollenkaan. Valintauudistuksella tästä ilmiöstä haluttiin päästä eroon mahdollisimman suuressa määrin ja päästiinkin”, Pekkarinen sanoo.

Sama huomattiin jo uudistusta koskevassa väliraportissa.

Lue Lisää: Todistusvalinta näyttää lisänneen nuorten määrää korkeakouluissa

Todistusvalinta on myös lisännyt opiskelijoiden liikkuvuutta. Opiskelupaikan vastaanottaneet aloittivat opinnot aikaisempaa useammin muussa kuin ensisijaisessa hakutoiveessaan.

Pekkarisen mukaan tämä on odotettu seuraus siitä, että hakijat myös hakevat useampiin kohteisiin ja myös paikkoihin, jotka sijaitsivat kauempana hakijan kotipaikkakunnasta.

”Hakijat voivat hakea eri paikkakunnilla sijaitseviin hakukohteisiin valmistautumatta useisiin valintakokeisiin ja matkustamatta pääsykokeisiin eri paikkakunnille”, Pekkarinen sanoo.

Korkeakoulujen yhteishaussa hakijat voivat esittää korkeintaan kuusi hakutoivetta. Selvä enemmistö hakijoista ei Pekkarisen mukaan käytä kaikkia kuutta hakumahdollisuuttaan. Valtaosa hakijoista on hakenut vain yhden koulutusalan kohteisiin.

Pekkarisen mukaan rajoitteesta olisi syytä luopua tulevaisuudessa, kun todistusvalinnasta on tullut pääasiallinen väylä korkeakouluopintoihin.

”Sille ei näytä olevan enää perustetta”, Pekkarinen sanoo.

Pekkarinen muistuttaa, että todistusvalinta ei muuta hakijasumaa kaikilla aloilla. Tämä koskee etenkin niin kutsuttuja hakupainealoja. Näitä aloja ovat muun muassa psykologia, kauppa ja hallinto, oikeustieteet, suun terveydenhuolto ja lääketiede.

Näillä aloilla opiskelijavalintamenettely oli aiemmin hakijan näkökulmasta raskas. Se edellytti työlästä pääsykokeisiin valmistautumista.

Valintayhteistyön lisääntyminen madalsi kynnystä näille aloille hakemiseen jo ennen todistusvalintaa, kun valintamenettelyitä uudistettiin näillä aloilla.

”Todistusvalinta ei enää merkittävästi muuttanut sitä”, hän sanoo.

Yksi todistusvalintaa koskeva huoli on liittynyt todistusvalinnalla valittujen ensikertalaisten haluttomuuteen ottaa tarjottuja opiskelupaikkoja vastaan ensikertalaisetuuksien menettämisen pelossa.

Pekkarisen mukaan tällaisesta kehityksestä ei kuitenkaan havaittu merkkejä.

Sen sijaan suurempi osuus hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista hakee uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Hän ei kuitenkaan pidä ilmiötä huolestuttavana.

”Se ei välttämättä kerro mitään opintojen edistymisestä tai siitä, siirtyykö valmistuminen. Uudistus on tehnyt hakemisesta helpompaa kaikille. Paitsi että se on helpottanut ensikertalaisten hakemista, se on myös helpottanut paikan vastaanottaneiden hakijoiden mahdollisuuksia hakea uutta opiskelupaikkaa”, hän sanoo.

Todistusvalinta painottaa ylioppilaskokeen merkitystä. Siitä huolimatta keskimääräisissä ylioppilaskokeen arvosanoissa ei havaittu suuria muutoksia.

Korkeakouluihin todistusvalinnalla valittujen ja paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden äidinkielen ja matematiikan ylioppilaskokeiden arvosanat olivat korkeampia kuin ennen uudistusta. Tämä koski sekä lyhyttä että pitkää matematiikkaa, Pekkarinen kertoo.

Hakupainealojen osalta opiskelijat ovat jo aiemmin sijoittuneet keskimäärin arvosanajakauman yläpäähän.

Yleisesti tulokset viittaavat siihen, että hakupainealojen sisäänpääsyvaatimukset ylioppilaskoemenetyksen suhteen ovat todistusvalinnan myötä entisestään kiristyneet.

Opiskelijavalintauudistukseen liittyvässä keskustelussa on arvosteltu sitä, miten eri aineita todistusvalinnassa pisteytetään ja mitä uudistus tekee lukiolaisten jaksamiselle.

Pekkarisen mukaan näitä ei loppuraportin yhteydessä ollut mahdollista selvittää, sillä Opetushallituksen aineistot toisen asteen opintojen ainevalinnoista eivät olleet tutkimusta tehdessä vielä käytössä.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT selvittää aihetta parhaillaan Laboren sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) kanssa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin toimeksiannosta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat