Helen Tolttila tuli kahdeksi kuukaudeksi töihin Sallaan ja nauttii uuden kansallispuiston maastoista. Ison Pyhätunturin rinteeltä löytyi mieluisa mietiskelykivi.

Ikimetsien kansallispuisto

Suomen uusin kansallispuisto avataan remonttien keskellä Sallassa. Osa taukopaikoista ja perusreitti Ison Pyhätunturin huipulle suljetaan ensimmäisen kesän ajaksi.


11.6. 2:00 | Päivitetty 11.6. 9:49

Mietiskelykivi löytyi kivikosta Ison Pyhätunturin rinteeltä Sallassa. Siinä Helen Tolttila keitti kahvit, istuskeli ja ihmetteli laajalle erämaahan aukeavaa maisemaa.

Uutta Sallan kansallispuistoa leimaavat ennen kaikkea ylängöllä kasvavat ikimetsät ja laajat selkoset mutta myös suot ja kirkasvetiset lammet.

”Hiljaista täällä ainakin on”, sanoo Tolttila, joka on tullut Sallaan Kanta-Hämeestä varta vasten uuden kansallispuiston takia.

”Sain mahdollisuuden kahden kuukauden työkiertoon, ja nyt on hyvä tilaisuus yhdistää työ ja vapaa-aika”, kertoo hoiva-alalla työskentelevä Tolttila.

Intohimoinen retkeilijä aikoo tutustua Itä-Lapin luontoon perusteellisesti. Hän on kierrellyt kansallispuistoja kymmenisen vuotta, ja vain muutama Suomen 41 puistosta on enää käymättä.

”Salla on minulle 37. kansallispuisto, muutama merellinen puisto puuttuu vielä”, Tolttila sanoo.

Tolttila tulee vastaan Isoon Pyhätunturiin johtavalla polulla. Se vie tänään lauantaina avajaisiaan viettävän Sallan kansallispuiston huipulle 477 metrin korkeuteen.

Tunturin rinteillä rakkakivikoiden lomassa on vielä lunta. Huipulla puolestaan on yksi Suomen eteläisimmistä tunturikankaista.

Ja iso kivikasa. Siitä oppaana oleva Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pirjo Rautiainen ei pidä: ”Ympäristön muuttaminen luonnonsuojelualueella on kiellettyä. Se koskee myös kivien latomista.”

Luonto on muokannut tunturien lakimaan tuhansien vuosien aikana, eikä sitä pitäisi muuttaa, Rautiainen kertoo.

Kivien latominen muuttaa tunturien lakia kivettömämmiksi ja aiheuttaa vahinkoa kivien pinnalla kasvavalle jäkälälle.

Rautiainen esittelee värikkäitä kuvioita kivien pinnassa: karttajäkälää, napajäkälää, kaarrekarvetta sekä niiden välissä torvijäkälää.

”Kehotan aina maisemien lisäksi katsomaan alas. Jäkälissä on niin hienot värikontrastit”, Rautiainen sanoo.

Ison Pyhätunturin laelta avautuvat laajat selkoset. Horisontissa häämöttävät vanhat Sallatunturit Venäjän puolella.

Luonto on muokannut alueelle myös huikean maiseman, jossa silmien edessä ovat erämaisuus ja laajat selkoset sekä metsien, lampien ja soiden mosaiikki.

Tunturijonot siintävät horisontissa vihreän ja sinisen eri sävyissä. Idässä näkyvät Petservaara Suomen puolella ja vanhat Sallatunturit rajan takana Venäjällä.

Välissä on peräti 20 kilometriä pitkä jyrkkäreunainen Aatsinginhauta. Se on vuosimiljoonien eroosion kuluttama vehmas ja erämainen rotkolaakso, jossa suurimmat korkeuserot ympäröiviin vaaroihin verrattuna ovat yli 250 metriä.

Seutu tunnetaan aapasoistaan ja vanhoista metsistään, joissa on sekä tykkylumen muovaamia, talvella lähes satumaisia kynttiläkuusikoita että pienialaisia lehtomaisia metsiä.

Ison Pyhätunturin alue on kuusivaltaista. Kesällä tykkylumen voima näkyy yli 200-vuotiaissa kuusissa, jotka ovat lähes kauttaaltaan latvapuolia. Lahopuuta on paljon, maassa makaa paksuja runkoja.

Pajulintu laulaa, ja järripeippo hyrisee kuusikossa, Rautiainen tunnistaa.

Sallassa kohtaavat niin pohjoiset, eteläiset kuin itäisetkin lintulajit. Kesän 2021 laskentojen perusteella varpuslinnut, etenkin juuri järripeippo ja pajulintu, ovat runsaimpia. Myös metso ja koppelo viihtyvät vanhoissa metsissä.

Tunturiin johtavat pitkokset ovat huonokuntoiset, samoin portaat.

”Tässä on tämän kesän urakka”, sanoo Metsähallituksen suunnittelija Suvi Kauhanen ja esittelee vanhoja, osin romahtaneita pitkospuita, joiden viereen on tuotu talvella uusia lankkuja.

Kansallispuiston ensimmäinen kesä menee remonttien keskellä, sillä reittien ja taukopaikkojen kunnostaminen alkaa heti avajaisten jälkeen.

Osa poluista, myös puiston suosituin reitti Isoon Pyhätunturiin, suljetaan.

”Pitkoksia levitetään, ja rappuset uusitaan”, Kauhanen kertoo.

”Rakennustöitä on paljon, ja ensimmäinen kesä menee pitkälti niihin. Se on harmi, mutta kesäaikaan nämä työt on tehtävä.”

Osa reiteistä ja taukopaikoista suljetaan kesäksi. Ison Pyhätunturin reitillä uusitaan pitkokset.

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pirjo Rautiainen ja suunnittelija Suvi Kauhanen kiipeävät Isoon Pyhätunturiin vielä vanhoja portaita. Ne uusitaan kesän aikana.

Reittien kunnostuksen yhteydessä uusitaan myös taukotupia, laavuja ja kotia. Ne ovat jo aikansa eläneitä eivätkä vastaa kansallispuistolta edellytettävää tasoa.

Eduskunta on myöntänyt kansallispuiston palvelutason parantamiseen 4,5 miljoonaa euroa.

Isoa Pyhätunturia ei kuitenkaan suljeta, vaan maisemia pääsee katsomaan kuluvanakin kesänä, Kauhanen vakuuttaa:

”Tunturin ympäri pääsee edelleen, ja huipulle voi kiivetä kiertoreittiä. Se on kuitenkin vaativa, sillä se kulkee rakkakivikossa.”

Pyhtääläiset Anette, Jarno, Eevi ja Emmi Lähde ehtivät kiivetä tunturiin vanhaa reittiä ja nauttivat eväänsä rauhassa. Muita huipulla ei näy tihkusateisena arkipäivänä.

"Ihanaa aluetta. Ei ainakaan liikaa porukkaa”, Anette Lähde toteaa.

Pyhtääläiset Anette (vas.), Jarno, Eevi ja Emmi Lähde levähtivät retkellään Ison Pyhätunturin huipulla.

Metsähallituksen Pirjo Rautiainen esittelee kivien välissä kasvavaa torvijäkälää. Hän toivoo, että ihmiset katsovat kansallispuistossa maisemien lisäksi myös alaspäin.

Kolmiloukkosen reitiltä Metsähallituksen Pirjo Rautiainen löysi kelottumassa olevan vanhan raidan.

Kansallispuiston eteläosassa maasto on tyystin erilaista kuin kuusikkoisella ylängöllä.

Kolmiloukkosen ympäristössä on soita ja lampia sekä järeää harjumännikköä. Kelopuita on paljon sekä pystyssä että maassa.

Kolmiloukkosenlammen rannalla on laavu, joka puretaan ja uusitaan vuoden kuluttua. Tilalle pystytettävät rakenteet ovat modernia muotoilua.

Rakenteet on suunnitellut arkkitehti Manu Humppi. Hän on suunnitellut myös pohjoisempana Lapissa Urho Kekkosen kansallispuistossa olevan Rautulammen autiotuvan, joka herätti runsaasti keskustelua uudenlaisen ulkoasunsa vuoksi.

Sallassa esimakua tulevaan tuo Kaunisharjun näköalapaikalle muutama vuosi sitten tehty, osin lasinen taukokatos ja eväidensyöntipaikka.

”Ei kaikkien taukopaikkojen ja autiotupien tarvitse olla pieniä ja pimeitä. UKK-puiston Rautulammen tupaakin arvosteltiin paljon suunnitteluvaiheessa, mutta valmiista rakennuksesta en ole kuullut mitään kielteistä sanottavaa”, kertoo Pirjo Rautiainen.

Kaunisharjun taukopaikka edustaa uutta retkeilyarkkitehtuuria.

Salla on Suomen 41. kansallispuisto.

Sen perustaminen lähti liikkeelle Sallan kunnan aloitteesta. Kansallispuisto on imago-tekijä, jonka uskotaan kasvattavan matkailijoiden määrää merkittävästi ja tuovan seudulle rahaa. Myös alueen palveluita on tarkoitus kehittää.

Alue kuuluu Fennoskandian vihreään vyöhykkeeseen, joka jatkuu nauhana Suomen ja Venäjän rajaa pitkin etelään. Alun perin kansallispuistoa oli tarkoitus markkinoida myös yhteyksillä Venäjän-puoleisiin suojelualueisiin, kuten Kutsan luonnonpuistoon.

Nyt Venäjälle tähytään lähinnä Isolta Pyhätunturilta ja kansallispuiston ulkopuolella olevalta Petservaaralta, joiden näkötorneista voi katsella lumirinteisiä Sallatuntureita.

Metsähallituksen Pirjo Rautiainen (vas.) ja suunnittelija Suvi Kauhanen ihailevat Ison Pyhätunturin näkötornista avautuvia maisemia.

Sallan kansallispuiston maisemaa kuvattuna puiston ulkopuolella sijaitsevan Petservaaran näkötornista.

Fakta

Sallan kansallispuisto

  • Suomen 41. kansallispuisto perustettiin 1. tammikuuta 2022.

  • Puistoon kuuluu noin 9 980 hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita.

  • Puisto suojelee Itä-Lapin vaaramaisemaa ja siihen liittyviä metsiä, soita ja harjuja.

  • Alue on ollut suojeltu Sallatunturin luonnonsuojelualueena vuodesta 2017.

  • Tärkeimmät nähtävyydet: Iso Pyhätunturi, Kaunisharju, Kolmiloukkonen, Pahakuru, Tunturilampi.

  • Puiston halkaisee 20 kilometriä pitkä rotkolaakso Aatsinginhauta.

Lue lisää: Aatsinginhauta saa ansaitsemansa aseman kansallis­maisemassa

Lue lisää: Hallitus esittää Sallaan uutta kansallispuistoa, lain on tarkoitus tulla voimaan tänä vuonna

Lue lisää: Kansallispuistojen kävijä­määrät ovat nousseet pysyvästi, viime vuoden ennätys rikottiin tänä vuonna

Oikaisu 11.6.2022 kello 9.48: Kansallispuiston uudet rakenteet on suunnitellut arkkitehti Manu Humppi, ei Humppila kuten jutussa ensin virheellisesti kirjoitettiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat