Suomen maankäytöstä tulikin päästöjen lähde – Hakkuiden lisääntyminen ja puuston kasvun hidastuminen muuttivat tilannetta

Metsien hakkuutavoilla on ollut vaikutusta siihen, että puuston kasvu Suomen metsissä on alentunut.

Suomen metsien hiilinielu on pienentynyt merkittävästi puuston kasvun vähenemisen ja lisääntyneiden hakkuiven vuoksi. Hakkuualue Mikkelissä elokuussa 2021.

25.5. 14:56

Suomen metsien ilmastonmuutosta hillitsevä hiilinielu pienentyi viime vuonna niin, että maankäyttösektori muuttui ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästöjen lähteiksi.

Syynä nielujen romahtamiseen olivat muun muassa lisääntyneet metsänhakkuut sekä puuston kasvun hidastuminen. Uudet tiedot puuston kasvusta on nyt päivitetty kasvihuonekaasuinventaarioon, jonka Tilastokeskus julkisti keskiviikkona.

Taustalla on tuore valtakunnan metsien inventointi, jonka mukaan Suomen metsät eivät kasvakaan niin nopeasti kuin aikaisemmin, vaan puuston biomassan kasvu on alentunut.

Lue lisää: Hiilinielut romahtivat ja maankäyttö muuttui ensimmäistä kertaa ilmasto­päästöjen lähteeksi Suomessa – Kotimaista raakapuuta käytettiin viime vuonna ennätysmäärä

Vuoden 2021 kasvihuonekaasujen päästöjä koskevan pikaennakon mukaan maankäyttösektori oli kokonaisuutena 2,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava päästölähde.

Maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden eli niin sanotun lulucf-sektorin päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän.

Luonnonvarakeskus (Luke) kuitenkin painottaa, että metsät olivat edelleen nettonielu, mutta muiden maankäyttöluokkien päästöt olivat metsien nettonielua suuremmat.

”Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta puuston kasvun vähenemisestä ja lisääntyneistä hakkuista seuraa, että nielu on pienentynyt”, kertoo Luken erikoistutkija Tarja Tuomainen.

Kyse on Tuomaisen mukaan puuston hiilivaraston muutoksesta, johon on laskettu puubiomassan kasvun ja poistuman erotus.

Myös eri tilastojen laskentamenetelmissä on eroja.

Luken mukaan kasvihuonekaasuinventaarion biomassan kasvut ja valtakunnan metsien inventoinnissa käytetyt tilavuuskasvut on laskettu eri menetelmillä. Tämän vuoksi pikaennakon tulosta ei voi verrata edellisten vuosien metsänieluun.

Puuston kasvu Suomen metsissä on hidastunut viime vuosina, mikä vaikuttaa biomassan määrään metsissä.

Kasvun alentumisesta kertovat tuoreimmat tiedot valtakunnan metsien inventoinnista (VMI). Niiden mukaan puuston kokonaismäärä Suomen metsissä on lisääntynyt, mutta puuston kasvu kääntynyt selkeään laskuun.

Yksi syy puuston kasvun hidastumiseen löytyy hakkuutavoista.

”On viitteitä siitä, että hakkuutavat ovat muuttaneet puuston kasvua alentavalla tavalla”, sanoi johtava tutkija Kari T. Korhonen Luken tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Korhosen mukaan hakkuiden voimakkuus on lisääntynyt Pohjois-Suomessa. Lisäksi hakkuissa poistetaan metsistä järeämpiä puita kuin aikaisemmin.

”Puuston keskimääräinen uudistamisikä on selvästi laskenut”, Korhonen kertoi.

Tilastokeskuksen mukaan puuston kasvun vaikutus ja pinta-alatiedot päivitetään seuraavissa julkistuksissa inventaarion aiempien vuosien tuloksiin takautuvasti.

Tämä johtaa siihen, että myös aiempien vuosien nielut ja päästöt tulevat muuttumaan.

Vuoden 2021 tarkennetut ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa 2022 ja lopulliset tulokset keväällä 2023.

Oikaisu 26.5.2022 kello 11.06: Korjattu tekstistä metsät maankäytöksi. Jutun otsikossa ja tekstissä luki ensin virheellisesti, että Suomen metsistä tuli päästöjen lähde, vaikka todellisuudessa kyse oli Suomen maankäyttösektorista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat