Syyttäjät: Käräjä­oikeus ei ymmärtänyt Päivi Räsäsen homo­lausumien halventavaa viestiä

Käräjäoikeus nosti rangaistavuuden kynnyksen liian korkealle kiihottamisrikoksissa, syyttäjät sanovat valituksessaan hovioikeudelle. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi maaliskuussa syytteet Räsäsen homoja koskevista lausumista.

Päivi Räsänen kommentoi Helsingin käräjäoikeuden vapauttavaa päätöstä tuoreeltaan tiedotustilaisuudessa maaliskuun alussa.

25.5. 16:37

Helsingin käräjäoikeus punnitsi perusoikeuksia väärin ja asetti kiihottamisrikoksen rangaistavuuden kynnyksen liian korkealle.

Tätä mieltä ovat syyttäjät Helsingin hovioikeudelle jättämässään valituksessa, jossa he vaativat edelleen kansanedustaja Päivi Räsäselle (kd) suuria sakkoja homoseksuaalisuutta koskevista kirjoituksista ja puheista.

Käräjäoikeus hylkäsi maaliskuussa Räsästä vastaan nostetut syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Lue lisää: Oikeus vapautti Päivi Räsäsen kaikista syytteistä – Kansanedustajan lausunnot loukkasivat homoja mutta eivät olleet vihapuhetta

Syyttäjien mielestä käräjäoikeus ei ymmärtänyt Räsäsen lausumien halventavaa viestiä.

”Lausumista välittyy homoseksuaaleja alempiarvoistava, halventava merkityssisältö. Tämä viesti on lukijoille varsin selkeä, eikä kyse ole mistään ylitulkinnasta.”

Kun homoseksuaalisuutta pidetään sairautena tai siihen verrattavana häiriönä, epäterveenä tai luonnottomana, kyse on negatiivisesta ominaisuudesta, syyttäjät huomauttavat.

Käräjäoikeus piti Räsäsen ilmaisuja loukkaavina, mutta ei syrjivinä.

”On huomattava, että yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon loukkaaminen on jo lähtökohtaisesti ja itsessään vakavaa. On vaikea mieltää, että voisi ylipäätään olla sellaista ’lievää’ yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon loukkaamista, joka jäisi kiihottamis­rikossäännöksen tarkoittaman rangaistavuuden alan ulkopuolelle”, syyttäjät toteavat valituksessaan.

Vaikka sananvapaus on laajimmillaan poliittisessa yhteydessä, vähemmistön ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkaaminen ei ole sallittua, syyttäjät jatkavat.

He viittaavat useisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin. Esimerkiksi Belgiaa koskevassa jutussa vuonna 2009 EIT katsoi ensimmäistä kertaa, että kiellettyä vihapuhetta voi olla myös muu kuin väkivaltaan yllyttävä puhe. Se hyväksyi poliitikon tuomitsemisen maahanmuuttajiin kohdistuneista suvaitsemattomista puheista.

Syyttäjät ottavat esiin myös korkeimman oikeuden naispappeutta koskevan päätöksen vuodelta 2010. Siinä korkein oikeus totesi, ettei uskonnonvapaus suojaa kaikkea sellaista toimintaa, jonka taustalla on henkilön uskonto tai usko.

”Uskonnonvapaus ja uskonnolliset käsitykset eivät siis oikeuta syrjintään, ja tätähän kiihottamisrikoksessa tarkoitettu vihapuhe eli solvaaminen ja panettelu juuri on.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat