Liettualaiset keräsivät miljoonia euroja, jotta Ukraina saisi Bayraktar-lennokin – Voisivatko suomalaiset tehdä samoin?

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo, että ainakin periaatteessa suomalaisetkin voisivat rahoittaa Ukrainaan toimitettavaa asejärjestelmää.

Turkkilainen Bayraktar-lennokki on ollut tehokas ase Ukrainalle sen puolustautuessa Venäjän hyökkäykseltä.

29.5. 16:40

Viikonloppuna uutisoitiin, että liettualaiset keräsivät reilussa kolmessa päivässä kasaan viisi miljoonaa euroa Ukrainaa varten. Rahoilla ostetaan miehittämätön sotilaslennokki Ukrainalle, joka taistelee täysimittaisen hyökkäyksen helmikuussa aloittanutta Venäjää vastaan.

Keräysvaroilla hankittava turkkilainen Bayraktar TB2 -lennokki on ase, joka Ukrainalla on jo ollut tehokkaassa käytössä venäläisiä vastaan. Ukraina on ostanut jo noin 40 aseistettua Bayraktaria.

”Tämä on historian ensimmäinen kerta, kun tavalliset ihmiset keräävät rahaa Bayraktarin kaltaiseen hankintaan. Tämä on ennennäkemätöntä ja samalla uskomatonta”, sanoi Ukrainan suurlähettiläänä Liettuassa toimiva Petro Beshta paikalliselle televisiokanavalle.

"Ennen sodan alkamista tuskin kukaan uskoi, että ostaisimme aseita. Mutta sellainen on nyt normaalia. Jotain on tehtävä maailman parantamiseksi", sanoi liettualainen Agne Belickaite uutistoimisto Reutersille.

Hän lahjoitti keräykseen sata euroa.

"Olen lahjoittanut rahaa Ukrainan aseita varten jo jonkin aikaa, ja aion jatkaa voittoon asti."

Liettuan kansalaisten lahjoittaman Bayraktarin ostamisesta vastaa Liettuan puolustusministeriö. Ministeriö aikoo lähettää hankintakirjeen Turkkiin ensi viikolla.

Voisiko sama tapahtua Suomessa?

Periaatteessa kyllä, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

Jos rahoitusta pyrittäisiin hankkimaan rahankeräyksenä, Mäenpää pitäisi sen onnistumista hyvin epätodennäköisenä. Rahankeräykselle täytyy olla yleishyödyllinen tarkoitus.

"Lähtökohtaisesti tällaisten sotilasaseiden hankkimista ei varmaan voida pitää yleishyödyllisen tarkoituksen vaatimuksen mukaisena. Tästä tulkinta lähtisi", Mäenpää sanoo.

Joukkorahoitus kuitenkin antaa mahdollisuuden kerätä varoja aseeseen. Liettualaiset keräsivät rahoituksen juuri joukkorahoituksena, jota sääntelee EU:n joukko­rahoitus­asetus. Se määrittelee olennaisesti lievemmät edellytykset rahoituksen keräämiselle kuin rahankeräyslaki. Myös Suomessa sovelletaan tätä asetusta, jonka noudattamista valvoo Finanssivalvonta.

Joukkorahoitus on tarkoitettu liiketoiminnan rahoittamiseen. Yritykset voivat kuitenkin käyttää joukkorahoitusta hyvinkin erilaisiin rahoituskohteisiin, Mäenpää sanoo. Yrityksellä pitää olla toimilupa, ja sen tulee täyttää tietyt vakavaraisuusedellytykset. Rahoitusta keräävä yritys voi kuitenkin olla myös voittoa tavoittelematon.

"Asetuksessa ei ole oikeastaan sen tarkemmin määritelty joukkorahoituksen tarkoitusta, eikä siinä edellytetä, että tarkoitus olisi yleishyödyllinen tai jotenkin moraalisesti arvokas. Joukkorahoitusta voidaan kerätä aika laajaan kirjoon asioita."

Ainoa edellytys on, että joukkorahoitusta ei voida kerätä rikolliseen tai lainvastaiseen tarkoitukseen.

Joukkorahoitus antaa mahdollisuuden kerätä varoja aseeseen.

Jos jokin yritys alkaisi kerätä joukkorahoitusta Ukrainaan toimitettavaa asejärjestelmää varten, se vaatisi Mäenpään arvion mukaan myös Suomen puolustushallinnon ja ulkoministeriön hyväksynnän.

"Jos yksityishenkilöt alkavat aseistamaan toista valtiota, niin siinä voi tietysti tulla seinä vastaan. Mennäänkö jonkin Suomen kansainvälisen sitoumuksen vastaiselle alueelle? En osaa sanoa tarkkaan, mutta luulen, että tätä jouduttaisiin miettimään."

Joka tapauksessa jonkin virallisen tahon tulisi olla prosessissa mukana. Liettuassakin rahat lahjoitetaan valtiolle, joka hankkii lennokin turkkilaiselta yritykseltä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat