Hiilinielujen romahdus voi tuoda Suomelle miljardi­laskun, arvioi Ilmasto­paneeli

”Tilanne on hyvin vakava”, sanoo professori Jyri Seppälä maankäytön muuttumisesta päästöjen lähteeksi. Suomen ilmastopaneeli penää hallitukselta hiilinielujen pelastuspakettia.

Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin noin 76 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, eli viitisen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuvassa päätehakkuutyömaa Janakkalasssa toukokuun alussa.

3.6. 18:21 | Päivitetty 7.6. 10:39

”Tilanne on hyvin vakava, sillä kuilu on valtava”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen professori ja ilmastonpaneelin jäsen Jyri Seppälä.

”Metsänhakkuut eivät voi jatkua nykytasolla, saati kasvaa merkittävästi lähiaikana. Tai sitten pitää päättää, että niistä maksetaan paljon ja kuka maksaa.”

Kyse on Suomen maankäytön, ennen kaikkea metsämaan, nielujen pienentymisestä. Metsät sitovat nyt vähemmän hiilidioksidia kuin aikaisemmin.

Tilastokeskuksen viime viikolla julkistama ennakkotieto vuoden 2021 kasvihuonekaasujen päästöistä on karua luettavaa.

Sen mukaan mukaan maankäyttö muuttui ensimmäistä kertaa Suomessa ilmastonmuutosta hillitsevästä hiilinielusta päästölähteeksi. Tämä on historiallinen muutos.

Lue lisää: Hiilinielut romahtivat ja maankäyttö muuttui ensimmäistä kertaa ilmasto­päästöjen lähteeksi Suomessa – Kotimaista raakapuuta käytettiin viime vuonna ennätysmäärä

Kuilu tavoitteissa on nimenomaan metsämaan puolella, vaikka metsämaa on edelleen selvä nielu. Nielujen romahtamiseen ovat vaikuttaneet korkealla tasolla toteutuneet metsänhakkuut sekä puuston kasvutietojen päivittäminen vastaamaan uusinta tietoa.

Vuonna 2021 koko maankäyttösektorin päästöt olivat EU:n laskentasäännöissä 23,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vastaava määrä, ja metsätalousmaa kattaa tästä lähes 20 miljoonaa tonnia.

Takapakkia odotettiin, mutta tuoreimmat madonluvut tulivat asiantuntijoillekin yllätyksenä. Nettonielun romahdus vaarantaa vakavasti Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja erityisesti EU:n asettaman nettonielutavoitteen saavuttamisen.

Seuraukset voivat olla rajut, minkä vuoksi huippututkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli vaatii hallitukseltahiilinielujen pelastuspakettia.

”Tilanne vaatii vielä tänä syksynä laadittavaa nettonielun pelastusohjelmaa, jossa määritellään nopeat toimet nettonielun vahvistamiseksi”, ilmastopaneeli toteaa kannanotossaan.

Vastuun tavoitteiden saavuttamisesta kantaa valtio, jolle voi tulla miljardiluokkaa oleva lasku, ilmastopaneeli korostaa.

”Nykyisillä vaihtoehdoilla hoitaa tavoitteen rikkominen EU:n suuntaan maksaa paljon, pahimmillaan vuositasolla jopa miljardeja euroja”, Seppälä sanoo.

Kustannuksia syntyy, kun joudutaan ostamaan korvaava määrä nieluyksiköitä EU:n sisäisiltä markkinoilta tai tekemään kalliimpia päästövähennystoimia muualla.

Seppälän mukaan Suomi voi pienentää maankäyttösektorin laskennallisia päästöä pienentämällä taakanjakosektorin, esimerkiksi liikenteen, päästöjä nyt jo sovituista EU-tavoitteista.

”Tällä alueella päästövähennykset maksavat paljon, arviolta 100–120 euroa hiilitonnia kohden, eli nämä ovat todella kalliita”, Seppälä sanoo.

Suomi voi myös ostaa muilta jäsenmailta säästyneitä hiilinieluja. Nyt ei kuitenkaan ole tietoja, miten niitä on saatavilla ja mikä niiden hinta on.

Lopputuloksena on todennäköisesti EU:lle maksettava sakkomaksu, jonka hinta on vielä auki.

Nyt pitäisikin Seppälän mukaan päättää jatkosta, siitä, hyväksytäänkö lasku vai muutetaanko toimintatapoja.

”Tilanne vaatii välitöntä pohdintaa siitä, miten mennään eteenpäin”, Seppälä toteaa.

Jonkinlainen lasku on joka tapauksessa tulossa, sillä vuosien 2021–2025 tavoitteet on asetettu eri jäsenmaille, ja niiden toteutumista seurataan sovittujen pelisääntöjen perusteella. Tämä aikaikkuna on liian lähellä, jotta sanktioilta vältyttäisiin.

Vaihtoehtoja on Seppälän mukaan kolme:

Joko maksetaan iso lasku tai pyritään aktiivisesti pienentämään laskua esimerkiksi hillitsemällä hakkuumääriä ja vähentämällä maankäyttösektorin päästöjä enemmän kuin on aiottu tai pyritään saavuttamaan EU-tavoitteet.

Viimeistä vaihtoehtoa Seppälä pitää epärealistisena, sillä aikaa on liian vähän. Hakkuut tapahtuvat markkinalähtöisesti, ja toistaiseksi niihin ei oikein voi puuttua.

Ilmastopaneeli totesi toukokuussa julkaisemassaan raportissa, että hakkuiden lisääminen nykytasosta ei edistä ilmastonmuutoksen hillintää Suomessa.

Raportin mukaan hakkuiden nopea lisääminen vaarantaa sekä ilmasto- että monimuotoisuustavoitteet.

Lue lisää: Suomen metsiä hakataan perusteilla, joilla ei ole mitään tieteellistä pohjaa – Tuore raportti riepottelee useita ilmasto­väitteitä

Uusien lukujen valossa raportin viesti on Seppälän mukaan entistäkin tärkeämpi varsinkin, kun paineet metsien hyödyntämisen lisäämiseen ovat kasvaneet.

Lisähakkuiden seurauksena puuston ja maaperän hiilivarasto kasvaa metsissä joka vuosi hitaammin ainakin tämän vuosisadan ajan siihen nähden, jos hakkuutaso olisi selvästi alhaisempi.

Maltilliset hakkuut sen sijaan mahdollistavat ilmastopaneelin mukaan ilmastotavoitteiden ja metsien käytön yhteensovittamisen.

Paineita hakkuiden lisäämiseksi tuo muun muassa venäläisen puun tuonnin loppuminen Ukrainan sodan takia. Puunkäyttöä lisää myös Kemiin rakennettava uusi sellutehdas.

Nettonielun vuotuiseen vaihteluun vaikuttaa eniten hakkuiden taso. Maaperäpäästöjä vähentämällä voidaan parantaa maankäyttösektorin nettonielutasoa.

Ilmastopaneelin mukaan kaikki mahdolliset keinot nettonielun kasvattamiseksi tulisi nyt ottaa käyttöön.

Hakkuiden väheneminen kasvattaisi nielua nopeasti ja tehokkaasti, mutta toimena se on hankala toteuttaa.

Nieluja voi myös vahvistaa vähentämällä maaperäpäästöjä. Turvepeltojen, suometsien ja turvetuotantoalueiden päästöjä voidaan vähentää nopeasti.

Metsäkatoa voitaisiin ilmastopaneelin mukaan hillitä tekemällä pellonraivaus luvanvaraiseksi ja asettamalla kaikelle raivaamiselle maankäytönmuutosmaksu jo vuoden 2023 alusta lähtien.

Lisäksi metsäteollisuus voisi myös korvata Venäjän puun tuontia kotimaisten hakkuiden sijaan tuomalla puuta EU-maista, joiden metsät ylittävät nielutavoitteet ja tarjoavat kestävää tuontipuuta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat