Ihmisoikeustuomioistuin pyytää Suomelta selvitystä tutkinta­vangin pitämisestä vangittuna

Valituksensa mukaan mies oli jo tunnustanut rikoksensa. Tosiasiassa mies kiisti lähes kaiken mutta sai silti 12 vuotta vankeutta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sijaitsee Strasbourgissa Ranskassa.

3.6. 14:01

Kun syytetty tunnustaa tekonsa sekä poliisikuulusteluissa että oikeudessa, voidaanko häntä enää pitää tutkintavankeudessa sotkemisvaaran perusteella?

Tämä on kysymys, josta Euroopan ihmisoikeusoikeustuomioistuin (EIT) on nyt pyytänyt Suomelta selvitystä. Valitus on ylittänyt jo merkittävän kynnyksen. Yli 90 prosenttia valituksista karsiutuu käsittelystä ilman, että hallitukselta edes pyydetään vastausta.

Selvityspyyntö liittyy tapaukseen, jossa vähän yli kolmekymppinen mies otettiin joulukuussa 2020 kiinni epäiltynä törkeistä huumerikoksista. Epäily liittyi laajaan huumevyyhtiin.

Vangitsemisen erityisenä perusteena oli se, että mies voisi vaikeuttaa asian selvittämistä esimerkiksi hävittämällä todistusaineistoa tai vaikuttamalla todistajaan tai rikoskumppaniinsa.

Mies kertoo valituksessaan tunnustaneensa maaliskuussa 2021 poliisille rikosepäilyt oikeiksi, ja puolitoista viikkoa myöhemmin hän tunnusti syyllisyytensä myös asian pääkäsittelyssä Helsingin käräjäoikeudessa.

Seuraavana päivänä hän pyysi oikeutta vapauttamaan hänet tutkintavankeudesta. Miehen mielestä ei ollut enää syytä pitää häntä vangittuna sotkemisvaaran takia, koska hän oli tunnustanut rikoksensa.

Oikeus kuitenkin päätti pitää miehen edelleen vangittuna.

Mies kanteli päätöksestä Helsingin hovioikeuteen, mutta päätös ei muuttunut. Hovioikeus viittasi muun muassa ihmisoikeustuomioistuimen linjauksiin. Niiden mukaan vangitseminen on mahdollista vain, jos vapaana oleminen aiheuttaisi tutkinnalle konkreettisen ja perustellun vaaran.

Korkein oikeus ei ottanut juttua käsittelyynsä.

Mies valitti asiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Hänen mielestään ei ollut enää mitään syytä pitää häntä vangittuna sotkemisvaaran perusteella, koska hän oli jo tunnustanut kaiken.

Mies vetoaa ihmisoikeussopimuksen kohtaan, jonka mukaan jokaisella on oikeus tulla vapautetuksi oikeusjutun ollessa vireillä.

Miehen EIT-valituksen perustana oli hänen oma totuutensa rikostensa tunnustamisesta. Käräjäoikeuden tuomiosta kuitenkin ilmenee, että mies tosiasiassa kiisti kaikki raskaimmat syytekohdat eikä halunnut myöskään oikeudessa tulla kuulluksi asiassa.

Tammikuussa 2022 mies tuomittiin vastoin omaa kiistämistään muun muassa neljästä törkeästä huumerikoksesta lähes maksimirangaistukseen, kahdeksitoista vuodeksi vankeuteen. Lisäksi hänet tuomittiin yhdessä rikoskumppaninsa kanssa menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yli neljä miljoonaa euroa.

Mies oli tuomion mukaan muun muassa levittänyt ympäri Suomea kymmeniä kiloja amfetamiinia, useita kiloja kokaiinia, kymmeniä tuhansia ekstaasitabletteja ja suuren määrän muita huumeita.

Käräjäoikeus määräsi miehen heti vangittavaksi. Hänet oli laskettu vapaalle heinäkuussa 2021 runsaan puolen vuoden tutkintavankeuden jälkeen.

Tuomio ei vielä ole lainvoimainen.

EIT-valitukseen sisältyy myös se erikoisuus, että mies teki valituksensa EIT:lle entisellä nimellään. Hän vaihtoi nimeään käräjäoikeusprosessin aikana noin puoli vuotta aiemmin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat