Keskiluokkaiset karttavat jo tiettyjä lähiöitä myös pikkukaupungeissa: ”Etnisesti eriytyneempiä kuin pääkaupunkiseudun kaupungit”

Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten väestöryhmien eriytyminen on osin jopa selvempää pääkaupunkiseudun ulkopuolella, sanoo apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.

Apulaisprofessori Venla Bernelius kertoo olevansa huolissaan pienten kaupunkien lähiöissä tapahtuvasta segregaatiokehityksestä.

13.6. 2:00 | Päivitetty 13.6. 9:07

Eri väestöryhmien voimakasta alueellista eriytymistä eli segregaatiota on tarkasteltu viime vuosina lähes ainoastaan isojen kaupunkien ongelmana. Segregaation vaikutukset näkyvät kuitenkin myös muualla, sanoo apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.

”Segregaatiosta puhutaan usein suurten kaupunkien ilmiönä. Minä olisin kuitenkin tällä hetkellä huolissani myös pienehköjen ja pienten kaupunkien tilanteesta”, Bernelius sanoo.

Segregaatio tarkoittaa asuinalueiden eriarvoistumista. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että tietyt asuinalueet kaupungeissa tunnetaan joko hyvä- tai huono-osaisten alueina. Etnisellä eriytymisellä tarkoitetaan ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten väestöryhmien jakautumista kaupungeissa.

Berneliuksen mukaan julkisessa keskustelussa huomio kiinnittyy usein suuriin kaupunkeihin, kun segregaatiota tarkastellaan vain absoluuttisten lukujen ja prosenttimäärien kautta.

”Kun eriytymistä tutkitaan, käytetään usein erilaistumisindeksiä. Käytännössä selvitetään, kuinka monen prosentin ihmisistä pitäisi muuttaa muille alueille, jotta kaikilla alueilla olisi esimerkiksi tasainen määrä suuri- tai pienituloisia”, Bernelius selittää.

”Useiden kaupunkien vertailussa esimerkiksi Kuopio ja Jyväskylä ovat etnisesti jopa eriytyneempiä kuin pääkaupunkiseudun kaupungit.”

Alueellisen segregaation voimistumisesta kärsivät herkästi niin kaupungit, asuinalueet, koulut kuin asukkaatkin.

Etnisen eriytymisen voimistuminen on ilmiö, jonka Bernelius näkee erittäin huolestuttavana. Hän korostaa, että alueellisen segregaation voimistumisesta kärsivät herkästi niin kaupungit, asuinalueet, koulut kuin asukkaatkin.

”Sen alueen koulu, jossa sekä etninen eriytyminen että pienituloisuus korostuvat, saa helposti tietyntyyppisen maineen. Siitä tulee iso kehä, jolla on vaikutusta sekä alueen että koulun leimautumiseen, vaikka koulu itsessään olisi todella hyvä. Tämä osaltaan vaikuttaa kyseisen alueen kehityskulkuun.”

Segregaatiossa ei ole Berneliuksen mukaan kyse siitä, että huono-osaiset vaikuttaisivat itse eriytymiseensä tai asuinpaikkansa leimautumiseen, vaan ilmiön voimistuminen kumpuaa keskiluokkaisten ja hyväosaisten päätöksestä asua muualla.

Pienten kaupunkien lähiöt ovat Berneliuksen mukaan erityisen haasteen edessä, sillä seutujen yleisesti edullisemmat hintatasot mahdollistavat helposti alueiden välttämisen, jos alueen maine saa kolauksen.

Bernelius sanoo, että maahanmuuttajaväestö joutuu usein hankalaan asemaan sekä heikomman rahatilanteen että suomalaisilla vuokramarkkinoilla tapahtuvan syrjinnän vuoksi.

”Kun etninen keskittyminen etenee tällaisen ilmiön seurauksena, efekti voi olla pienen paikkakunnan ja itse asukkaiden kannalta todella haastava.”

Segregaation vaikutuksia seurataan tarkasti. Berneliuksen tekemästä tuoreesta selvityksestä on jo nyt nähtävissä, että asuinalueiden leimautuminen vaikuttaa vahvasti esimerkiksi nuorten kokemuksiin.

”Nuoret tunnistavat oman alueensa stigman ja kärsivät siitä selvästi. Tällainen on nuorten kokemusmaailmassa iso asia, ja sillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia.”

Ilmiö on tunnistettu myös ministeriötasolla. Bernelius kuitenkin toivoo vastuunottoa talojen ja naapurustojen segregaation ehkäisemiseen muiltakin kuin päättäjiltä.

”Yhteiskunnallisen moninaisuuden ei tarvitse tarkoittaa eriytymistä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat